Hei ihanaiset, toivottavasti teillä on sujunut joulu tähän mennessä hyvin! Minulla olisi teille pienimuotoinen joululahja, jonka tosin pääsen antamaan vasta nyt joulupäivien jälkeen.

(Samainen lahja löytyi nimittäin painettuna muutamasta läheisille annetusta paketista, enkä voinut spoilata heidän lahjojaan ennen joulua, heh.)



Lahjani teille on vuoden 2016 printattava kalenteri, jonka olen itse suunnitellut ja taittanut. Kalenterissa on oma sivunsa jokaiselle kuukaudelle, ja se on kooltaan 150 x 290 mm – kalenterin voi siis printata näppärästi A4-kokoiselle paperille.

Voit napata kalenterin vaikka magneetilla jääkaapin oveen, paperiklipsulla seinälle roikkumaan tai kirjoitusalustaan kiinnitettynä työpöydälle nojailemaan. Tyyli on vapaa!

Lataa kalenteri itsellesi täältä!

(Kalenteri on ladattavissa tammikuun 2016 loppuun saakka, tämän jälkeen sitä voi tiedustella minulta sähköpostitse.)

Merry Christmas

Aattoaamun huomenia täältä siskoni sohvalta! Tulin tänne eilen illalla auttamaan joulujuttujen valmistelussa, vietämme aattoillan nimittäin aikaisemmasta poiketen täällä Helsingissä. Masut ovat täynnä riisipuuroa ja muita aamiaisherkkuja, nyt katselemme hetken Lumiukkoa ja sitten jatkamme valmisteluja iltaa varten.

Ihanaa ja rauhallista joulua kaikille!

Raw gingerbread

Olen viime vuosina välittänyt yhä vähemmän perinteisistä joululeivoksista - piparit ja tortut kyllä tuovat joulutunnelmaa, mutta aiheuttavat minulle vatsakipuja vähän turhan herkästi. Tänä vuonna testasinkin raakapipareita, joiden ohjeen löysin
i make cake -blogista.

Nämä osoittautuivat aivan mahtaviksi, ja mielestäni oikeastaan paremman makuisiksi kuin tavalliset paistetut piparit! Näistä innostuivat myös siskoni sekä poikaystävä, ja vielä joulua varten olisikin valmistettava uusi satsi... Nam.



Raakapiparit
ohje i make cake

2 dl manteleita
1 dl kookoshiutaleita
2 dl taateleita
iso ripaus suolaa
1-2 rkl piparkakkumaustetta (tai 1 tl jokaista: kuivattu inkivääri, kaneli, kuivattu pomeranssi, neilikka)
ripaus kardemummaa

Jauha mantelit ja kookohiutaleet tasaiseksi monitoimikoneessa. Lisää taatelit ja loput mausteet ja jatka täydellä teholla kunnes taikina on tasaista.
Voit kaulia taikinan ohueksi levyksi piparimuotteja varten tai pyöritellä taikinasta pieniä suupalan kokoisia palloja. Laita jääkaappiin kovettumaan ja säilytä jääkaapissa. Halutessasi voit myös käyttää uunissa: paista noin 3-5 minuuttia 170 asteessa, mutta tarkkaile kypsymistä paiston aikana.

New in my bag

Viimeaikoina minulla on kerrankin käynyt tuuri, ja olen tehnyt hyviä löytöjä asioista, jotka ovat roikkuneet hankittava joskus kun saan aikaiseksi -listallani jo jonkin aikaa.

Listan kohta 1: musta villakaulahuivi.

Tulos: Acnen Canadan sijaan hinnaltaan paljon miellyttävämpi Globalin (Stockmann) musta iso huivi, joka maksoi muistaakseni noin 50 euroa ja on täyttä villaa.



Listan kohta 2: penaali.

Tulos: Etsystä bongattu orgaanisesta puuvillasta käsin valmistettu marmoripenaali. Tekijänä ihana Aux Grands Remedes -kaupan Louise, jonka asiakaspalvelu on parasta, mitä olen pitkään aikaan saanut.



Listan kohta 3: lompakko.

Tulos: Ensikohtaamisen pihistelyn jälkeen netistä löydetty Malene Birgerin Remigio purse, joka oli mukavassa alennuksessa ja käytettävyydeltään täysi kymppi.

Ruskea laukku löytyi luokseni puolestaan Marialta, joka oli juuri myymässä kyseistä yksilöä ja minä sellaista kaipaamassa.


Välillä kannattaa kai vain odottaa kärsivällisesti, että ne oikeat asiat lipuvat luokse.

Getting better with almond milk latte

Äsh, kaupungilla pyörinyt flunssa saavutti minut taisteluistani huolimatta, ja olen ollut viimeisen viikon aivan karseena.

Kun viime viikonlopun koulupäivien jälkeen laahustin kotiin, lysähdin sohvalle ja lähes siinä samassa paikassa olenkin ollut siitä lähtien. Välillä vaihtanut kylkeä, välillä makuualustaa, välillä jopa uskaltanut liikkua poikaystäväni luo parin korttelin päähän.

Kurkkukipu on ollut tällä kertaa ihan infernaalisen kammotava, enkä alkuviikosta oikein kyennyt syömään mitään mikä olisi vaatinut pureskelua. Lämmintä ja pehmeää, oli toiveeni joka ilta illallista suunniteltaessa... Ainoa, joka tuntui vievän kurkkukipua pois oli kuuma juoma, ja sitä onkin sitten juotu koko vuoden edestä.

Kupistani on tällä viikolla löytynyt p a l j o n vihreää teetä, mutta myös mantelimaitolattea. Se on uusin kahvi-ihastukseni, jonka keksin tuossa jokunen kuukausi takaperin.

(Saako muuten mistään kahviloista mantelimaitoon tehtyä lattea? Itse en ole törmännyt, ja se onkin ehkä syy, miksi olen tästä keksinnöstäni jotenkin edelleen niin fiiliksissä...)



Mantelimaitolatte syntyy ihan samalla tavalla kuin tavallinenkin latte:

keitetään espresso, kuumennetaan ja vaahdotetaan maito, kaadetaan maito vaahtoineen espresson päälle, koristellaan raakakaakaojauheella ja nautitaan.

Mantelimaidon voi tehdä itse tai ostaa valmiina. Yleensä pidän yhden tetran valmista mantelimaitoa kaapissa niitä hetkiä varten, kun en ehdi/jaksa liotella ja blendailla manteleita. Mikäli teen maitoa itse, käytän aina tätä Virpin ohjetta, joka löytyy hänen Vanelja-sivultaan. Mikäli ostan valmiina, käytän yleensä GoGreenin mantelimaitoa, sillä se on mielestäni ainesosaluetteloltaan paras.

Mutta nyt on valmistauduttava viikonloppuun! Lähden Midin kanssa vanhempieni luo vielä tänään – tarkoitus on puhtaasti päästä täältä omista nurkista pois ja saada koulujutut tehtyä ensi viikkoa varten. Ihanaa viikonloppua kaikille!

Winter wish list

Tämän vuoden syksy ja alkutalvi ovat olleet erittäin paljon mieleeni – sekä henkinen että fyysinen minäni inhoavat kylmää ja sellaista "winter wonderlandia", jota kaikki muut tuntuvat fiilistelevän tuon tuosta.

Palelen herkästi, siis todella herkästi, ja yleensä palelen lokakuusta huhtikuuhun. Tänä vuonna kaivoin paksumman untuvatoppikseni esiin vasta tällä viikolla, mikä taitaa olla jonkinmoinen ennätys... Villasukkia tosin olen pitänyt jalassa läpi vuoden.



Kaikki vaatteet ja nilkkurit Esprit // käsivoide ja vartalovoide Mia Höytö Cosmetics
sormus Pernille Corydon (Nougat) // iPhone-kuoret Nunuco Design Company

Nyt on kuitenkin kai pikkuhiljaa taivuttava siihen, että t a l v i on todellakin tulossa. Aseeni ovat joka vuonna olleet seuraavat, ja uskon niiden toimivan myös tänä vuonna:

1) ihania lämpimiä vaatteita

2) tehokkaat ihonhoitotuotteet

3) vähän jotain ekstraa arkeen

Tutkin taas hetken tauon jälkeen Espritin nettikaupassa, jossa silmäni kiinnittyivät varsinkin tuohon vihreänruskeaan buklee-neuleeseen, joka näyttää niin pehmeältä ja lämpimältä. Pahasti ei häviä pehmoisuudellaan tummansininen mohair-neuletakkikaan, mutta neuletakkeja on tullut lähiaikoina hankittua ihan urakalla... Molemmat sopivat kyllä täysin siihen muhkeaan renttulookin, josta aikaisemminkin kirjoitin.

Vaatteiden lisäksi pehmeyttä kaipaan säiden kylmetessä myös iholle – kun lämpömittari putoaa alle 10 asteen niin myös nenäni iho meinaa tippua. Olen pitkään käyttänyt päivittäin kasvojen puhdistukseen ja kosteutukseen luonnonkosmetiikkaa, mutta suomalaisen Mia Höytö Cosmeticsin tuotteet kiinnostaisivat. Vai miltä kuulostaisi Pumpuli käsille tai Silkki vartalolle? Silkillä pehmyteittyihin käsiin sopisi kimaltelemaan Pernille Corydonin helmisormus (näissä kuivissa koppurasormissa se tuskin tulisi kovinkaan edukeen esille).

Suojaa kaipaisi myös uusi puhelimeni – Nunucon tuore Bonbon hoitaisi sen, olisi tavattoman söpö sekä muistuttelisi tulevista lämpimämmistä säistä. Varpaita suojaamaan puolestaan tarvistisin uudet nilkkurit. Espritiltä löysin ihanien villapaitojen lisäksi myös nämä nahkaiset nilkkurit, joissa korkoa on sopivan paljon, mutta ei liikaa arkikäyttöön.

Millaisia keinoja teillä on talvesta selviämiseen?

Quiet

Lähiviikkona (kuukausina?) olen ottanut tietoisesti hieman etäisyyttä kaikenlaiseen sosiaaliseen mediaan. Instagramia olen päivitellyt todella hiljaiseen tahtiin, ja meni useita viikkoja kun en käynyt esimerkiksi Snapchatissa lainkaan.

Olen tainnut saada sellaisen kiiltokuvaähkyn, jos tiedätte mitä tarkoitan. Blogeja en ole aktiivisesti lukenut useampaan viikkoon, ja Bloglovinissa pistäytyessäni olen ohimennen myös karsinut seurattavien listaani. Omaa blogiakaan en ole jaksanut pohtia, vaikka muiden blogeja olen kehittänyt sitäkin enemmän.



Freelance-puolella onkin ollut tosi kiva syksy ja alkutalvi, mielenkiintoisia projekteja kivoille tyypeille. Vapaa-ajalla olen keskittynyt niihin, sekä muihin toiminimeen liittyviin käytännönjuttuihin. Tehnyt koulutehtäviä, nähnyt ystäviä, ollut poikaystävän kanssa.

Merkityksellisiä juttuja, siis.

Aika hiljaista oli myös viime lauantaina Suomenlinnassa, kun lähdimme käymään siellä poikaystävän kanssa. Muutaman muun kylmästä värisevän turistin kanssa istuimme lautalla ja kahvilassa juomassa kaakaota. Tämä pieni matka oli virkistävä, ja oli kiva käydä pitkästä aikaa Suomenlinnassa kesäsesongin ulkopuolella. Suosittelen, jos haluaa vähän tuulettua.



Tarkoitus oli kuvailla ihan muita juttuja, mutta nämä kuvat tuli napattua samalla. Ihanaa alkanutta viikkoa, puput!

takki Marks & Spencer
neule Mango
housut Mango
pipo H&M
huivi BikBok
kengät Dune
laukku Marc by Marc Jacobs

Sunday breakfast at Galleria Keidas

Sunnuntai-aamun kahvit nautittiin viime viikonloppuna parhaimman ystäväni kanssa Fleminginkadulla Galleria Keitaassa. Minun on pitänyt käydä kyseisessä kahvilassa jo ikuisuuksia – kävelen sen ohi aamulenkillä useamman kerran viikossa ja kurkin söpöön liiketilaan sisään. Kahvila on ihanan lähellä omaa kotiani, ja sunnuntaina kipittelimmekin nälkäisinä muutaman minuutin Flemarille aukeamisaikoihin. Kahvila oli todella rauhallinen heti aamukymmeneltä, ja me hätäisimmät taisimme olla päivn ensimmäiset tilaajat.



Tilasimme all day weekend breakfast -listalta Eggs benedictin (eggs ben, miten voisin vastustaa!), Eggs Flemarin, porkkanasmoothiet sekä isot kipot kahvia. Aamupalahetken kruunasi uunituore Helsingin Sanomat (sanomalehti viikonloppuaamuna on jotain mitä kotona usein kaipaan) sekä sopivan smooth ja hipster musiikki.



Uppomunien lisäksi listalta löytyy aivan taivaallisen herkullisen näköisiä ciabattoja, huhujen mukaan erittäin maukasta ohrapuuroa, croisantteja, jugurttia ja vaikka mitä. Naapuripöytään myöhemmin kannettu cafe au lait oli ämpärimäiseltä kooltaan ja pehmeältä ulkomuodoltaan niin houkutteleva, että meinasin tilata sellaisen itsellenikin jälkiruoaksi.

Veikkailen tästä brooklynia henkivästä kahvilasta yhtä vakiopaikoistani. Muutama asiakas pistäytyi myös hakemassa mukaansa vain täytettyjä herkkuleipiä, ja veikkaan että itsekin tulen tätä hyödyntämään joskus. Keitaassa on tarjolla myös lounasta, eli monta hyvää syytä piipahtaa Fleminginkadulle!


Galleria Keidas
Fleminginkatu 7
00530 Helsinki

Autumn outfit inspiration

Taas on se aika vuodesta, kun seison aamuisin vaatekaappini edessä turhan kauan tuskastellen.

Kertokaahan, onko joku teistä keksinyt jo ratkaisun siihen, miten pukeudutaan lämpimästi mutta business-pukukoodin mukaisesti kuitenkin niin, että oma tyyli ei kärsisi? Koska tämä juuri on minulle ongelma j o k a s y k s y.

Tällä hetkellä mieleni tekisi pukeutua vain muhkeisiin neuleisiin, pipoihin ja revittyihin farkkuihin – oikein (konservatiivisen) toimistokelpoisesti siis. Onneksi vapaa-ajalla saan vedellä niin villaisesti kuin haluan, lenkkareissa ja renttulookissa jos mieli tekee.

Kävin aiemmin tällä viikolla vaatekaappini taas täysin läpi. Tein suursiivouksen tavaroilleni alkukesästä KonMarin innoittamana, mutta huomasin siellä silti muutamia vaate- ja laukkukappaleita, jotka saavat siirtyä eteenpäin. Lisäksi yritin pohtia, millaisia vaatekappaleita kaipaisin (siis vähän tarkemmin, kuin "ihania muhkeita neuleita").

Seuraavaksi olisikin vuorossa keskustan kauppojen koluaminen, jonka tiedän jo valmiiksi olevan aika uuvuttavaa... Olen esimerkiksi villapaitojen kanssa tosi kriittinen, niin materiaalin kuin mallinkin puolesta. Olin ajatellut uhrata huomisen lauantain tälle, mutta kappas, sehän onkin pyhäpäivä. Joku toinen päivä siis, siihen asti täytyy vielä tuskastella kotona.

Jos teillä on tiedossa hyviä vinkkejä noihin villapaitoihin ja muihin, niin saa vinkata! :) En kai ole ainoa, joka näiden asioiden kanssa tuskastelee...


Pics: @audreylombard, @pepamack, Mija, Happily Grey, The Moptop, @harperandharley, unknown, @pepamack

Hel yeah

Elämääni on ilmestynyt lähiaikoina muutamia kivoja juttuja Suomen Turusta.

Näissä kuvissa niistä näkyy yksi, nimittäin Bo LKV:n Helsinki-juliste – se samainen, josta haaveilin ääneen elokuussa.

Juliste pääsi paikalleen olohuoneen tv-tasolle, jossa se korvasi vuosia nähneen Ikean New York City Mapin. En ole edes käynyt New Yorkissa, joten loogisella päättelykyvylläni tämä asuinkaupunkiani kuvaava juliste sopii kotiini hieman paremmin. Pidän myös siitä (yllättäen...), että julisteen ilme on vaalea ja minimaalinen.



Tätä julisteen Helsinkiä on tullut nyt lähiaikoina tuijoteltua oikein urakalla, kun olen blogiprojektien vuoksi parkeerannut itseni sohvalleni tasoa vastapäätä useampana iltana useamman viikon ajan. Siinä on koettu taas kaikenlaisia hetkiä aina luovuuspuuskista täysturhautumiseen – onneksi kivat fiilikset ovat olleet pääasiassa hallitsevia kiireellistä aikatauluista huolimatta.

Tuloksia on kuitenkin saatu, ja tällä kertaa ulkoasumuuntimeen pääsivät Ullan Viiskulma sekä Alman blogi. Käykäähän kurkaamassa, jos ette ole vielä ehtineet!

Beetroot risotto

Jos minulta kysytyään, niin risotto on ehdottomasti maailman paras lohturuoka. Se on lämmintä, pehmeää, kermaista, sopivasti suolaista ja vaan aivan taivaallisen hyvää. Eikä tarvitse olla edes mitään kummoista syytä lohtuun – risotto tekee silti päivästä aina asteen verran parempaa.

Sain viime viikolla kylään illallisseuraa, ja päätin tehdä pitkästä aikaa risottoa. Harvoin jaksan tätä itselleni iltakiireissä tehdä. Risoton valmistaminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja omistautuneisuutta. Mikään ei rauhoita samalla tavalla, kun kypsenevät risottoriisin hämmentäminen.

(Tässä vaiheessa ymmärsitte ehkä jo, että risotto on itselleni vakavasti otettava ruokalaji. Respect the risotto!)



Risotto
ohje Jamie Oliver

1 litra kana-, kala- tai kasvislientä risoton höysteiden mukaan (keitä mieluiten hieman enemmän)
1 rkl oliiviöljyä
3 salottisipulia tai 2 keskikokoista sipulia kuorittuna ja hienonntettuna
2 valkosipulinkynttä kuorittuna ja hienonnettuna
puolikas lehtiselleriä ohuina viipaleina (itse jätin väliin, sillä vihaan selleriä)
400 g risottoriisiä
2 viinilasillista kuivaa valkoviiniä
merisuolaa ja vastarouhittua mustapippuria
70 g voita
runsaat 100 g vastaraastettua parmesania
1. Kuumenna liemi. Kuumenna toisessa kattilassa oliiviöljy, lisää joukkoon silputut sipulit ja selleriviipaleet. Anna niiden pehmetä öljyssä nelisen minuuttia. Mittaa sitten kattilaan riisit. Lisää samalla lämpöä.

2. Riisit alkavat paistua, joten sekoita aineksia kattilassa koko ajan. Noin minuutin kuluttua riisit ovat hiukan kuultavia. Lisää viini ja jatka sekoittamista.

3. Kun viini on imeytynyt riisiin, lisää ensimmäinen kauhallinen kuumaa lientä ja kunnon hyppysellinen suolaa. Vähennä lämpö hautumislämmöksi, jotta riisit eivät kypsy ulkopinnaltaan liian nopeasti. Lisää lientä kauhallinen kerrallaan, kun edellinen kauhallinen on imeytynyt. Sekoita koko ajan hyvin, jotta riisistä hieroutuu irti kermaista tärkkelystä. Tähän vaiheeseen kuluu noin 15 minuuttia. Maista sitten riisiä – onko se kypsää, mutta vielä hieman hampaille vastusta antavaa? Ellei, niin jatka vielä, eli lisää lientä, sekoita ja anna hautua, kunnes liemi on haihtunut. Tarkista maistamalla myös mausteisuus.

4. Ota risotto liedeltä, lisää voi ja parmesaani. Sekoita varovasti. Pane kansi päälle ja anna ruoan muhia 2–3 minuuttia. Tämä on tärkein osa risoton valmistusta, koska juuri tässä vaiheessa siitä kehittyy niin kermaisen pehmeää ja tuoksuvaa, kuin pitääkin. Tarjoile heti!



Perusrisoton valmistan yleensä tällä Jamien ohjeella, kuten myös tällä kertaa. Kahdelle henkilölle annoksesta tuli kuitenkin aika paljon, ja pakkasin ylijääneet risotot jääkaappiin odottamaan...

Mielestäni risottoa ei koskaan kuuluisi tarjoilla enää seuraavana päivänä, mutta koska en heitä ruokaa roskiin, oli keksittävä jotain.

Muunsinkin risoton punajuuririsotoksi seuraavalla tapaa: kuorin kaksi punajuurta, pilkoin ne pieniksi paloiksi ja keitin kypsäksi suolatussa vedessä. Kun punajuuret olivat kypsiä, laitoin loput risotosta kasariin miedolle lämmölle lämpiämään, ja sekoitin mukaan punajuuret. Pikkuhiljaa risoton lämmetessä lisäsin mukaan punajuurien keitinlientä ja sekoittelin, kunnes risotto oli lämmintä, sopivan löysää ja tasaisen punaista. Sitten vielä mukaan hieman lisää parmesaania ja voita, hetken hautuminen ja lautaselle. Päälle murensin fetaa ja lisäsin hieman tuoretta timjamia.

Täydestä meni ja hyvää tuli.

Risoton valmistuksessa käytin yhteistyökumppaniltani saamaa Savia Viva Familia Xarel.lo 2014 -valkoviiniä, joka sopi täydellisesti simailtavaksi myös ruokaillessa (ja myöhemmin sohvalla riisimahan kanssa köllöttäessä). Totesin viinin kesällä myös oivaksi illanistujaisviiniksi, ja kaveritkin tykkäsivät!

Mm, olisipa taas risottoa lautasella...


Yhteistyössä Savia Viva

Lately

Kiirettä pitää.

Siinäpä ajatus, joka on pyörinyt päässä lähiaikoina. Hiljaista on ollut niin blogissa kuin Instagramissakin, mutta kulissien takana tapahtuu. Pääsin töissä mukaan mielenkiintoiseen projektiin, mutta aikataulu on haastava. Tällä viikolla on tehty reilusti tunteja sisään ja istuttu toimistolla pitkiä iltoja, mutta mieluisten työtehtävien takia tämä ei haittaa (ja koska tiedän, että kiire on vain väliaikaista).

Sen sijaan Espan puistossa meno oli tänään aamulla kaikkea muuta kuin kiireistä.

Väsymys painoi menneen viikon sekä eilisen koulupäivän ja firman iltajuhlien jäljiltä, mutta lauantain kouluaamut ovat siitä huolimatta ihania. Varsinkin näin hektisen viikon jälkeen, on kävelymatka kouluun hiljaisen kaupungin läpi ihanan rauhoittavaa ja jollakin tapaa meditoivaa. Missään ei ole ketään tai mitään, paitsi tuo ihmeellinen aamusumu.

Tänään ehkä pitäisi olla vain rauhassa kotona, mutta luulempa etten malta. Kyllä sitä jossain vaiheessa sitten ehtii taas rauhoittua niin että tylsistyy.

Not so ready for the new season

Tulin juuri kaupungilta kotiin. Uskomatonta on, että reissulla tuli hiki – siitä huolimatta, että on syyskuun puoliväli, takki jätettiin kotiin ja jalassa oli vain ballerinat. Olen aivan tohkeissani tästä kesän paluusta, mutta samalla haikein mielin. Tiedän, että nämä ovat vain poikkeuksellisia muutamia päiviä, ja kohta se kammoksumani syksy ihan oikeasti alkaa.

Olenko kertonut teille koskaan, että en pidä y h t ä ä n pimeästä, kylmästä, vesisateesta, lumesta, kylmästä tuulesta, loskasta enkä umpiharmaasta säästä. Toisin sanoen, en siis pidä syksystä enkä talvesta. (Muutamia poikkeuksellisia päiviä näiden vuodenaikojen aikana löytyy, mutta noin niinkuin yleisesti.) En myöskään ole koskaan ymmärtänyt syysmuodin hehkutusta tai unelmointia ihanista illoista sohvannurkassa kynttilät palaen.

Itse haaveilen jatkuvasta auringonpaisteesta, hiekasta varpaiden alla ja pienistä hikipisaroista otsalla.



Vaikka mennyt kesä oli säiden puolesta lyhyt, ehti siihen mahtua paljon kaikkea hyvää. Sellaista oikeaa kesätekemistä, jota aina ennen kesää suunnittelen tekeväni, ja joita pinnailemani kuvat Pinterestissä ovat täynnä.

Nyt näiden muistojen (ja kuvien) voimalla mennään aina seuraavaan kesään asti, ja samalla jo salaa suunnitellaan ensi vuoden puuhailuja. Näin eräs päivä Herbinan uuden mainoksen, jossa on juuri sellainen täydellinen kesäfiilis. Noin minäkin kesäni vietän – pyöräillen, ystävien kanssa ollen, piknikillä istuen. Pisamat nenällä ja suu jatkuvassa virneessä.

Pohdin suuntaavani jo heti alkuviikosta kauppaan kyseisiä tuotteita ostamaan. Jos näitä tyrnimehua ja appelsiininkukkavettä sisältäviä tuotteita käyttämällä saan palan tuota kesäfiilistä ja auringonpaisteen huolettomuutta päiviini myös keskellä pimeintä talvea, niin olen myyty.


Yhteistyössä Herbina

Sunday thoughts

Tänään sunnuntaina mieli on levollinen ja luottamusta tulevaan löytyy. Tulee mitä tulee, ja se on okei.

Tulin viikonlopuksi vanhempieni luokse landelle rauhoittumaan, ja olen saanut tehtyä niin freelance-juttuja, koulutehtäviä kuin nauranut ystävien kanssa kahteen aamulla. Tuntuu, että tätä kaikkea tarvitsin juuri nyt, rauhaisaa oloa ja luovia hetkiä.

Näin on hyvä.

Pics: Mg Frontera, Happyfolks, Ikea & David Meye

Nobody likes a grumpy face

Eräs päivä kotiin kävellessäni katselin tuttuun tapaan vastaantulevia ihmisiä. Onpa tympeän näköistä porukkaa, ajattelin.

Kyllähän suomalaiset tietävästi ovat aika yrmeä kansa, mutta tällä kertaa jäin oikein kunnolla ihmettelemään. Oli suhteellisen nätti elokuinen iltapäivä, joten säässä ei voinut olla vika (kuten tiedetään, säähän on meille suomalaisille no. 1 mielialaan vaikuttaja). Sen vielä ymmärrän, että yksin työmatkaillessa saattavat suupielet kääntyä alas, tai ainakin viivasuoraksi, kun yksikseen pohtii kauppalistaa tai illan siivousurakkaa.

Mutta eivät ne terasseilla istuvat, ystävän kanssa iltapäivää viettävät ihmisetkään nyt kovin ilosta pursuavan näköisiä olleet. Eikai heillä kaikilla ollut kaikkien aikojen kamalimmat treffit menossa?

Onpa hapan energia täällä.



Sitten kuljin lasten leikkipuiston ohi. Energia muuttui hetkessä, ja vaikka en olekaan mikään lapsifani, suupieleni nykivät väkisinkin ylöspäin.

Koen itse olevani aika iloinen ja nauravainen ihminen, mutta välillä havahdun heijastavan pinnan ohi kulkiessani: näytänpä ilkeältä. Ei ihme, jos kaduillakin minua lähestyvät mukavien juttelukavereiden sijaan ukot, jotka ovat niin humalassa etteivät erota postilaatikkoa oranssiliivisestä raksamiehestä, saati sitten minun mutruksi vetäytynyttä naamaani.

Kotiin päästessäni tein itselleni syyslupauksen (herkkulakon lisäksi):

hymyile enemmän, myös yksin ollessasi.


neule Selected Femme // toppi H&M // boyfriend-farkut Mango

Say yes to new adventures

En oikein osannut olla mitään mieltä tulevasta syksystä, mutta nyt tuntuu, että just se on se juttu.

Kun ei ole ollut liikaa odotuksia tai suunnitelmia, niin ei tule pettymyksiä ja on aikaa ja mahdollisuuksia tehdä kaikkea, mitä eteen sattuu. Olen muutenkin yrittänyt tehdä liian tarkkoja suunnitelmia tulevaisuuden varalle, sillä olen huomannut, että eivät asiat mene kuitenkaan niiden tekemieni suunnitelmien mukaan.

Kyllä se elämä laittaa palaset sitten oikeille kohdilleen, kun on niiden aika.



Tietenkin jotain suunnitelmia olen tehnyt. Yksi niistä on koulu, joka alkoikin viime perjantaina! Tunnen olevani siellä oikeassa paikassa, kuunnellen ja tehden juuri niitä asioita, jotka ovat jo pitkään kiinnostaneet.

Viikonlopun jälkeen olen inspiroituneempi kuin pitkään aikaan, ja maanantai-aamuna olisin mielummin jäänyt kotiin piirtämään ja suunnittelemaan, kuin istumaan toimistolle. Inspiraatio tulee varmasti heijastumaan seuraavan vuoden aikana myös tänne blogiin.

Ihanaa elokuun viimeistä päivää!

On my wishlist

Kahvinkeitin Chemex // IKEA kasvi // Bo LKV Helsinki-juliste
IKEA Sinnerlig-jakkara // IKEA Nordmärke-laturi // Totême rantapyyhe
Kuva olohuoneesta/matosta: Less Is More

En ole viimeisen vuoden aikana kauheasti miettinyt sisustusjuttuja, mutta nyt lähiaikoina nekin ovat pyörineet hieman enemmän mielessä. Useimmat ovat aika pieniä ja helposti toteutettavia (mitä nyt haluaisin vaihtaa lattian pähkinäpuulaminaatista valkoiseksi maalattuun lankkuun...), mutta freshaisivat yleisilmettä siitä huolimatta.

Toivelistalla on asioita ihan viherkasveista uuteen mattoon (tosin punainen intialainen matto tarvitsisi ehdottomasti kaverikseen sen valkoisen lankkulattian). Seinälle haluaisin jotain uutta, ja tuo Bo LKV:n Helsinki-juliste olisikin ihan täydellinen. Kylpyhuoneeseen haluaisin täysuudistuksen myös, mutta koska vuokra-asunto, niin uudet vaaleat tekstiilit jo riittäisivät. Totêmen pyyhkeet näyttävät kyllä niin muhkeilta, mutta muhkea on myös niiden hinta...

Chemexin kahvinkeitin puuttuu vielä kahvilakavalkaadistani - uskoisin sille tulevan ihan käyttöäkin, mutta lähinnä kyllä haulaisin ihastella hyllyssäni tuota kaunista muotoilua... Keittiöön haluaisin vaihtaa avonaisen Lack-hyllystön tilalle metallisen avohyllyn. Sattuuko kukaan tietämään, saako tätä IKEAN Hyllis-hyllyä (tai vastaavan näköistä) korkeampana mistään?

Onko muilla havaittavissa vuodenajan vaiheessa tulevia sisustuspuuskia? Millään en haluaisi myöntää tämän olevan mitään syksyistä pesänrakennusta, mutta well...

Lasts days of August

Kai se on myös allekirjoittaneen myönnettävä, että

kesä alkaa olla lopuillaan.



Muutamiin puihin on jo ilmestynyt kellastuvia lehtiä, ja aamulenkillä ilmassa tuoksuu syksy. Tällä viikolla alkaa myös koulu, ja se ainakin taitaa olla merkki kesän päättymisestä.

Onneksi nämä elokuun viikot ovat olleet ihania - lämpimiä ja täynnä puuhaa. Olen pyrkinyt ottamaan kaiken irti aurinkoisita säistä, ja tehnyt loppukirin tämän kesän bucket listini kanssa.

Sääennusteita katsoessa alkaa tahti kohta väkisinkin rauhoittua. Mutta ei se mitään, uuden pompula-viltin kanssa on hyvä kaivautua sateisina iltoina sohvankoloon katsomaan sellaisia telkkasarjamaratooneja, joista kesällä ei edes ehtinyt haaveilemaan.

WERAW & HIMA Organic Café

Onko kesällä auennut HIMA Organic Café teille jo tuttu? Palaveerasin tiistai-iltana ihanan ystäväni Veeran kanssa krunalaisen kahvilan pihalla, ja ajattelin tulla asiasta vinkkaamaan myös teille!

Veeran oma yritys WERAW valmistaa sekä makeita- että suolaisia raakaruokaherkkuja, ja tällä hetkellä Veeran tuotteita on saatavilla myös HIMAsta! Itse olen saanut maistella Veeran kokkailuja jo pidemmän aikaa, ja voi pojat. Veera järjestää myös erilaisia raakaruokakursseja, joista löytyy enemmän tietoa WERAW:n kotisivuilta ja Facebookista.

Kuulemani mukaan myös catering-palveluita on tarjolla. Voi kunpa joku tulisikin joka päivä tuomaan kotiovelleni tällaisia herkkuja... (Muistelen edelleen hävettävän usein tattarimysliä ja mantelimaitoa, jota söin Veeran järjestämällä marraskuisella brunssilla.)



HIMA Organic Café toimii HIMA Happinessin tiloissa, ja miljöö onkin aivan mieletön. Vanha tiilitalo lautalattioineen sekä pihalle rakennettu kesäterassi takaavat, että tämä on ehkä Helsingin söpöin kahvila.

Jos haluatte sekä silmää että makunystyröitä hemmottelevan kahvilakäynnin, niin suosittelen suuntaamaan HIMAan. Nyt elokuussa kahvila on auki maanantaista perjantaihin kello 10-17, mutta syyskuussa aukioloajat Veeran mukaan pitenevät.

WERAW.fi
WERAW Facebookissa
WERAW Instagramissa

HIMA Organic Café
Siltavuorenranta 16
00170 Helsinki

Sun is shining and so are you

Palasin lomalta töihin maanantaina, pienen masennuksen kanssa. Kesälomani oli mahtava, mutta silti jäi niin monta etukäteen suunniteltua asiaa tekemättä. (Pääosin syytän tästä säätä, en suinkaan omaa saamattomuutani.) En ehtinyt käydä Pihjalasaaressa aurinkoa ottamassa, Suomenlinnassa piknikillä, Korkeasaaressa kymmenen vuoden tauon jälkeen tai päiväretkellä Porvoossa.

Mutta sitten oli tämä viikko, ja totesin, että eihän se kesä lomaan loppunut.

Elokuu on joka kesä ollut aina hieman maagista aikaa, ja niin se taitaa olla myös tänä vuonna. Tällä elokuun ensimmäisellä viikolla ehdin jo katsella auringonlaskua Hietalahdenrannassa, illallistaa tyttöporukalla, juoda caipirinhoja Teurastamolla, nauttia roséta Lonnan rantakallioilla DJ:n soittaessa taustalla, käydä piknikillä Koffarissa Eveliinan, Janican, Emmin sekä Kirsin kanssa ja kerätä 2,5 litraa villivadelmia.



Tulossa on myös kaikenlaista odottamisen arvoista. Ensi viikolla yritän vihdoin ennättää Lintsille ja viikonlopuksi on tiedossa huikea mökkireissu. Töiden jälkeen ehtii hyvin vielä kierrellä kahviloissa ja ravintoloissa, tai istua Espalla lukemassa kirjaa. (Sitä olen muuten tehnyt paljon lomallani, istunut Espalla lukemassa kirjaa. Tai juomassa kahvia. Tai välillä molempia. Usein sitä tuntui, kuin ei olisi Helsingissä ollenkaan!)

Muita huikeita juttuja, joita kesähesassa voisi vielä tehdä: suppaus, illallinen Liuskaluodon Skifferillä, iltapäiväkahvit Sinisen huvilan kahvilassa, loikoilu Katajanokan Altaalla ja leffailta Kino Engelin Kesäkinossa.

Kuvissa rakkaudentäytteisiä fiiliksiäni kesäistä Helsinkiä kohtaan niin Teurastamon Street food Thursdaysta kuin Lonnan Poiju-klubilta. Suosittelen molempia tapahtumia kaikille, ehdottomasti. Herkullista ruokaa ja tanssimista kesäyössä tähtitaivaan alla – parempaa ei voisi ollakaan.

Ohje: oma domain Bloggeriin

Esitellessäni keväällä Eveliinan ja Vienan uudet ulkoasut, sain useita tutorial-toiveita liittyen oman domainin liittämisestä Bloggeriin. Lupasin tehdä aiheesta oman postauksensa, ja tässä se nyt olisi!



Prosessi on oikeasti todella simppeli ja nopea, mutta huomasin itsekin ensimmäistä kertaa domainia mapatessani, että netistä ei löytynyt hyvää ja selkeää ohjetta tähän liittyen. Toivottavasti tästä on hyötyä kanssablogaajille – niillekin, jotka eivät koe olevansa kovin varmoja näiden koodijuttujen ja muiden kanssa! :)

Itse olen käyttänyt Blogger-blogeissa kaikissa GoDaddyn kautta ostettuja domaineja. GoDaddy toimii Bloggerin kanssa hyvin, on simppeli käyttää ja domainit ovat edullisia. Googlaamalla "godaddy" saa yleensä ensimmäisessa hakutuloksessa hyvän tarjouslinkin domainista. Tällä hetkellä saa esimerkiksi domainin vuodeksi hintaan 0,99 €.


Step by step: Kuinka lisään Blogger-blogiin oman verkkotunnuksen


1. Kun verkkotunnus on ostettu, suuntaa omaan Blogger-tiliisi. Mene Bloggerissa kohtaan Ulkoasu: Perus. Klikkaa Julkaiseminen-otsikon alla olevan kentän alapuolelta + Määritä blogillesi kolmannen osapuolen URL-osoite.




2. Kirjoita avautuvaan kenttään (blog domain) hankkimasi verkkotunnuksen osoite www-alkuosan kanssa. Klikkaa tallenna.




3. Klikattuasi tallenna, Blogger herjaa verkkotunnukselle virhettä. Ei paniikkia, tämä tapahtuu kaikille ja joka kerta. Virheilmoituksen alle tulee näkymään kaksi riviä, joita tarvitaan domainin linkittämiseen: www sekä jokaiselle blogille kustomoitu numero- ja kirjainyhdistelmä. Jätä tämä Bloggerin sivu/näkymä auki, ja mene toisessa välilehdessä GoDaddyyn.




4. Mene GoDaddyssä kohtaan Oma tili. Valitse Verkkotunnukset alta oikean verkkotunnuksen kohdalta Hallitse.





5. Valitse välilehti DNS-vyöhyketiedosto.




6. DNS-hallinnassa klikkaa lisää tietue. Lisää tietuetyyppi A (isäntä) alle kolme osoitetta. Kirjoita isäntä-kohtaan "@" ja osoitteeksi seuraavat osoitteet (jokainen siis erikseen, omaksi tietueekseen):
216.239.34.21
216.239.36.21
216.239.38.21

Joissakin ohjeissa on mainitty myös neljäs tietue 216.239.32.21, mutta itselläni on toiminut hyvin myös näillä kolmella.




7. Seuraavaksi lisää samaan tyyliin Lisää tietue -kohdasta kaksi CName (Alias) -tietuetta. Nyt tarvitaan niitä kahta Bloggerin riviä, jotka tulivat esiin kohdassa 3. Lisää ensimmäiseksi tietue, jonka isäntä on www ja tälle osoitteeksi ghs.google.com. Lisää seuraavaksi tietue, jonka isäntä on Bloggerin toisella rivillä ensimmäisessä sarakkeessa oleva kirjain- ja numeroyhdistelmä ja jonka osoite on toisessa sarakkeessa oleva pitkä kirjainyhdistelmä, joka päättyy googlehosted.com.

Kun olet lisännyt kaikki tarvittavat tietueet, muista tallentaa uudet DNS-asetukset listan yläosasta.




8. Mene takaisin Bloggeriin. Sinulla pitäisi olla Bloggerissa edelleen kohdan 3 mukainen näkymä. Klikkaa nyt tallenna. Jos Blogger edelleen herjaa virheilmoitusta, odota hetki ja kokeile uudelleen (DNS-tietueiden päivittymisessä voi mennä hetki). Jos virheilmoitus ei lähde, tarkasta GoDaddystä lisäämäsi tietueet.

Kun olet saanut domain-osoitteen tallennettua Bloggeriin. Klikkaa Julkaiseminen-kohdassa domainin perässä olevaa Muokkaa-linkkiä. Lisää ruksi kohtaan Uudelleenohjaa xxxx.com kohteeseen www.xxxx.com.


Ja voilà, ostamasi verkkotunnuksen tulisi nyt ohjata Blogger-blogiisi! Kommentoikaahan, mikäli ohjeissa on jotakin aukkoja, tai joku kohta ei syystä tai toisesta toimi. Tämä postaus ei ollut visuaalisesti ihan blogin normaalia linjaa, mutta mitäpä en teidän eteenne tekisi ;) Toivottavasti tästä ohjeesta on hyötyä!

Current mood: Vacation

Kukkuluuruu, mitä kuuluu! Lomamoodissa on vierähtänyt nyt viikko, ja se on kyllä näkynyt myös täällä blogin puolella. Kesälomalla olen aina antanut itselleni luvan ottaa lomaa myös blogista, sillä kuka nyt haluaisi nököttää koneella, kun voi mennä pitkin kaupunkia ja lukea kirjaa puun alla?

Viime viikonloppuna loma startattiin tyttöjen matkalla Pärnuun, joka ei mennyt ihan suunnitelmiemme mukaan (lähdimme reissuun toiveissa rannalla lötköttelyä, mutta vilposesta ja sateisesta säästä johtuen emme paistatelleet päivää aaltojen liplattaessa), mutta oli siitä huolimatta ihan huippu. Lisäksi olen vaellellut Helsingin kaduilla, yrittänyt napata iholle kesäpäivetystä, testaillut uusia ja vanhoja ravintola- sekä kahvilatuttavuuksia ja huomenna suuntaan päiväretkelle Tallinnaan.

Vielä on lomaa jäljella pari viikkoa, ja suunnitelmissa on saada myös ne päivät täytettyä kivalla puuhalla. Blogiin palailen lomien jälkeen taas hieman ahkerammin, mutta siihen asti kesäpuuhia voi seurata Instagramin (@idaeus) puolelta!