Vuoden 2019 printattavat kalenterit ovat ladattavissa – oletteko jo huomanneet?

Tartuin kalentereiden osalta tänä vuonna projektiin hieman intohimoisemmin: halusin nimittäin piirtää kalenterien kuvitukset itse alusta alkaen. Hommaa olikin hieman enemmän kuin osasin aikatauluttaa, ja kalenterien julkaisu venähti muiden työkiireiden painaessa tämän vuoden puolelle. Nyt portfoliosivuiltani löytyykin piirtämäni kalenteri sekä mustavalkoisena että väritettynä.

Kalenterit ovat siis suunnittelulta ja taitolta sataprosenttisesti made by me. Kalentereissa on oma sivunsa jokaiselle kuukaudelle, ja ne ovat molemmat kooltaan 150 x 290 mm – kalenterin voi siis printata näppärästi A4-kokoiselle paperille. Jos haluat tämän kapeamman näköisen kalenterin, voit esimerkiksi leikata paperileikkurilla 3 cm molemmilta reunoilta pois (A4-paperi).

Lataa kalenteri käyttöösi
täältä.

Olisi kiva nähdä kalentereita teidän käytössä! Jos jaat kuvia somessa, niin tägää mukaan @idatimonencreative :)

Vuosikatsaus 2018 (ja tarinat vuoden tykätyimpien kuvien takaa)

Vuoden viimeinen päivä!

Tänään pitäisi osata tiivistää kulunut vuosi yhteen lauseeseen, pohtia suuria ja filosofoida menneitä. Itse en oikein tiedä mitä vuodesta sanoisin – se oli toisaalta oikein mukiinmenevä vuosi, mutta jotenkin samalla aika plaah. Se oli kehitystä parempaan verrattuna vuoden 2017 loppuun, mutta jäi kuitenkin kauas täydellisestä.

Tässä koosteena ajatuksia kuluneesta vuodesta perinteiseen tapaan. Poimin mukaan myös blogeissa kiertäneen postauskonseptin, jossa kerrotaan tarinat vuoden yhdeksän tykätyimmän Instagram-kuvan takaa.

Nyt alan pikkuhiljaa valmistautua illan hulinoihin – lähdemme paukkuarka Midi mukanamme ystäviemme luo istumaan rauhallista iltaa. (Taino, paikalla on yksivuotias, kaksi kissaa ja koira, katsotaan miten rauhallista siitä oikein tulee.)

Huikeaa vuoden vaihdetta kaikille ja kiitos seurastanne tänä vuonna!

Vuoden tykätyin kuva on otettu berliiniläisessä Funk You Natural Food -nimisessä kahvilassa Berliinin matkamme ekana päivänä. Kuvaa varten siirsin itseni, tyhjän kahvikuppini ja poikaystävän smoothien viereiseen pöytään ja leikin tekeväni töitä (tein kyllä reissulla töitä, mutta en juuri tuolla hetkellä). Kuvasta ei välity, kuinka järkyttynyt olin pienen aamupalamme hinnasta – taisimme maksaa siitä yhteensä yli 40 euroa...

1. Mitä sellaista teit kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?
Kiipesin 2,6 kilometrin korkuiselle vuorelle ja vietin yön keski-suomalaisessa kansallispuistossa. Vietin kaikenkaikkiaan enemmän aikaa luonnossa, lähempänä luontoa, kuin aiemmin.

2. Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutenavuotena tekemäsi lupaukset?
Vuosi sitten puhuin lempeydestä itseäni kohtaan, vähemmästä stressistä ja pidemmistä yöunista. En voi sanoa, että kaikki nämä olisivat toteutuneet niin hyvin kuin mielessäni toivoin, mutta onnekseni edes jollain tasolla pääsin näihin.

3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana?
Olen tavannut viimeisen vuoden aikana paljon uusia huikeita tuttavuuksia, osa töiden, osa vapaa-ajan kautta. Kiitos heille kaikille!

4. Menetitkö ketään läheistäsi?
En tänä vuonna kokenut henkilökohtaista menetystä, mutta todistin erittäin läheltä läheisieni menetyksiä, ja surin heidän kanssaan.

5. Missä maissa vierailit?
Latviassa (Riika), Saksassa (Berliini), Yhdysvalloissa (New York), Itävallassa (alpit) sekä Italiassa (Umbria). Tähän väliin haluaisin kertoa jotain omista matkoistani ja hiilijalanjäljestä, mutta ehkä säästän aiheen toiseen postaukseen.

Tammikuun toisena julkaistu kuva meidän makuuhuoneen lukunurkkauksesta, jonka messinkisen valaisimen olin juuri muutama päivä aiemmin taistellut itselleni Tori.fi:stä. Olin etsinyt valaisinta kauan, ja moukan tuurilla löysin sellaisen myynnissä parin korttelin päässä. En ole tosin vieläkään saanut korjattua valaisimen katkaisijaa, vaan se täytyy sytyttää edelleen jatkojohdon pääkytkimestä...

6. Mitä sellaista toivoisit itsellesi, mitä et kuluneen vuoden aikana saanut?
Tietyllä tavoin toivoin hieman isompaa ja merkityksellisempää vuotta työprojektien osalta, mutta olen toisaalta ihan tyytyväinen näinkin.

7. Mikä päivämäärä kuluneelta vuodelta tulee aina muistuttamaan sinua tästä nimenomaisesta kaudesta?
Varmaankin 16.5., kun osallistuin luovuuden tulevaisuudesta kertovaan paneelikeskusteluun New Yorkin Soho Housessa.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana?
Työrintamalla varmaankin juuri edellä mainittu, henkilökohtaisessa elämässä joidenkin ajatuspalasten loksahtaminen kohdalleen sen suhteen, millaista tulevaisuutta haluaisin itselleni rakentaa.

9. Mikä oli suurin pettymyksesi?
En muista kauhean montaa suurta omaa pettymystä, muistan kyllä olleeni pettynyt muihin ihmisiin kohdistuvien epäreilujen asioiden vuoksi.

10. Sairastitko tai loukkaannuitko?
En loukkaantunut onneksi, mutta kaikkea pientä ja ärsyttävää osui vuoden varrelle: muun muassa juurihoito, migreeniauran paluu ja vuoden viimeisten viikkojen tappajaflunssa.

Jaoin toukokuiselta New Yorkin työreissultamme vain pari kuvaa, ja toinen niistä oli tämä kuva meidän reissun Airbnb-asunnon makuuhuoneesta. Kämppä oli ihan huikea (kirjoitin siitä oman postauksenkin), ja nyt oikein naurattaa, miten samantyylinen tämä kuva on edellisen kotimme makuuhuone-kuvan kanssa.

11. Mikä oli paras ostoksesi?
Ostamisen vähentäminen oli yksi vuoden kantavista teemoista, mutta näin oikein vastuullisena valintana täytyy sanoa extempore-lentolippujen ostaminen New Yorkiin ja sitä kautta myös aiemmin mainittuun paneelikeskusteluun osallistuminen. Myös vaelluskengät ovat ostos, joka mieltäni lämmittää edelleen.

12. Kenen käytös pöyristytti sinua eniten?
En oikein keksinyt tähän ketään, joten ilmeisesti en ole joutunut vuoden aikana kovinkaan pöyristyttävän käytöksen kohteeksi.

13. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Luultavasti matkustamiseen sen extempore-Nykin matkan vuoksi... Lensin vuoden aikana kyllä harmistuttavan paljon, joten lentoliput ovat kyllä vieneet hyvän summan rahoista tavallisten vuokrien ja ruokien lisäksi.

14. Mistä ihan todella, todella innostuit?
Luonnosta ja sen lähellä olemisesta. Kesän jälkeen ei valehtelemattakaan kulu päivää, kun en ajattelisi joko vuorikiipeilyä, alppilaakson vuohia tai telttailua.

15. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?
Cigarettes After Sexin K.

Kaksi vuotta yksityisyrittäjyyttä napsahti täyteen, joten jaoin tietenkin selfien. Kuva ei kyllä todellakaan oltu otettu sinä päivänä, vaan noin vuosi aiemmin tultuani juuri kampaajalta. Olin niin ryytyneen näköinen tuona päivänä, ettei aito kuva tullut kyseeseenkään, ja halusin välttämättä laittaa feediini seuraavaksi naamakuvan.

16. Viime kauteen verrattuna, oletko
I onnellisempi vai onnettomampi: onnellisempi
II laihempi vai lihavampi: jouluruoan ja treenamattomuuden vuoksi varmasti lihavampi
III rikkaampi vai köyhempi: samoissa kuin aiemminkin

17. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Viettänyt aikaa ystävien kanssa, luonnossa, nauraen.

18. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Selanneeni puhelinta.

19. Miten vietit joulua? Entä juhannusta?
Juhannuksena olimme länsirannikolla mökillä ystävien kanssa ja joulun vietin perinteiseen tapaan niin Naantalissa poikaystävän perheen parissa kuin omani parissa Lahdessa.

20. Rakastuitko kauden aikana?
Yhä enemmän.

Tämä on ehkä oma lempparini koko vuoden aika jaetuista kuvista. En päivittänyt reissulta Instagramia edes tarinoiden muodossa kuin ihan muutamalla, sillä jotenkin haluan edelleen "varjella" tätä lempipaikkaani maailmassa – en ole koskaan esimerkiksi merkannut kuvienoton tarkkaa sijaintia. Jälkikäteen jaoin viiden kuvan kuvarullan matkan parhaista paloista. Tämä ensimmäinen kuva on otettu matkan viimeisenä päivänä: ennen kuvanottoa olimme metsästäneet laaksosta geokätköjä ja tapelleet erään poikaystävän nälkäkiukun vuoksi. Lopulta olimme päätyneet syömään döner kebabia ja päätimme vielä käyttää päivän hissilippuoikeuden ja hakea tutulta huipulta yhden geokätkön. Pilvet olivat todella alhaalla ja ehdimme hakea kätkön ja ottaa kuvia juuri ennen kaatosateen alkamista.

21. Mikä oli lempitelkkariohjelmasi?
En muista mitä telkkaohjelmia katsottiin alkuvuonna, mutta syksyllä House of Cards, Narcos Mexico ja Better Call Saul ovat olleet iltojen vakiovieraita.

22. Vihaatko mitään tai ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
En.

23. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Olen lukenut harvinaisen vähän fyysisiä kirjoja, mutta kuunnellut BookBeatin kautta sitäkin enemmän. Jäin koukkuun Jo Nesbø:n Harry Hole -sarjaan, ja kuuntelin/luin kaikki kirjat kesään mennessä. Lisäksi mieleen ovat jääneet Nainen ikkunassa (A.J. Finn), Eleanorille kuuluu ihan hyvää (Gail Honeyman) sekä Minun tarinani (Michelle Obama).

24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Olen viime vuosina kuunnellut jotenkin tosi vähän mitään musiikkia, saati uutta musiikkia.

25. Mitä halusit ja sait?
Rakkautta, upeita kokemuksia.

Tarkaavaiset huomaavat, että Midillä on tässä kuvassa ulkoiluvaljaat päällä. Olimme lähdössä pupen kanssa ulos, kun lattialla istuessani näin tämän kivan kuvakulman, ja päätin napata kuvan. Olin edellisenä päivänä käynyt tyhjentämässä Stellan ja Jarnon kirppiskasaa, ja sieltä ostanut meille tuon kukkatelineen sekä päiväpeittona toimivan käsinvalmistetun maton (joka oli tuotu jonkun ulkomaanreissun yhteydessä).

26. Mitä halusit, mutta et saanut?
Otettua itseäni niskasta kiinni tietyissä asioissa, esimerkiksi töihin liittyen.

27. Mikä oli vuoden paras elokuva?
Call me by your name sekä First man.

28. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja paljonko täytit?
Täytin 29 ja vietin päivän kotosalla. Kävin torilla ja tein herkullista lounasta. Kuisma oli päivän töissä, mutta vei minut illalla Soiliin syömään. Jatkot vietettiin Bob the Robotin toimistolla :D

29. Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi selvästi paremman ja onnellisemman?
Mun pojat, eli Kuisma ja Midi.

Olimme kesällä retkeilemässä Koloveden kansallispuistossa, joka oli maaginen paikka. Tämä kuva on napattu ennen iltauintia – olimme saaneet teltan pystyyn ja kävimme pulahtamassa hiet pois ennen iltaruoan syömistä.

30. Kuinka määrittelisit tyylisi kuluneen vuoden aikana?
Löysää ja pehmeää, eli paljon kashmir-neuleita ja huljuvia lahkeita.

31. Mikä piti sinut järjissäsi?
Luonnossa liikkuminen, ystävät.

32. Ketä julkkista himoitsit eniten?
Tämä on edelleen mun mielestä tosi outo kysymys :D

33. Mikä poliittinen tilanne tai tapahtuma liikutti sinua eniten?
Varmasti IPCC:n ilmastoraportin julkaisu ja sitä seuraama keskustelu. Odotan innolla/kauhulla tulevia vaaleja, mutta olen ylpeänä seurannut jo sitä kehitystä, mitä raportin julkaisun jälkeen osa yksilöistä ja yrityksistä ovat teheet.

Mietin tosi kauan, voinko postata Instagramiin kuvaa meidän tiskialtaasta. Meillä tuli kuitenkin juuri vuosi täyteen nykyisen kotimme kohtaamisesta, ja keittiö oli yksi mihin rakastuin asunnossa ensimmäisenä. Sitäpaitsi tässä kohdassa yleensä aloitan ja lopetan päiväni (aamiaisen valmistus ja keittiön siivous päivän päätteeksi aamua varten). Kukat olivat kesällä vakio tiskialtaan vierellä, mutta paljastan photoshopanneeni vähän tiskialtaan roiskejälkiä pois.

34. Ketä kaipasit?
Mummiani, yhä edelleen, sekä rakasta ystävääni Essiä, jonka kanssa olemme nähneet kuluneena vuonna aivan liian vähän!

35. Kuka oli paras tapaamasi ihminen?
Olen kohdannut monia mielenkiintoisia ihmisiä vuoden aikana, en osaa poimia heistä tällä hetkellä ketään.

36. Mikä tai kuka yllätti sinut kuluneena vuonna?
Niin monen ihmisen valmius tehdä enemmän tämän maapallon ja sen pelastamisen eteen. Tiedän asuvani viherkuplassa, mutta olen mykistynyt siitä, kuinka moni ihminen on tehnyt suuriakin tekoja esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tähän liittyen olen myös ylpeä vanhemmistani heidän kokeillessaan innokkaasti uusia kasvisruokia sekä poikaystävästäni, joka kiltisti syö kotona tekemääni kasvisruokaa, vaikka aina välillä kaipaileekin pihviään.

37. Mitä viisi asiaa asetat itsellesi tavoitteiksi ensi vuodelle? Nämä eivät ole uudenvuodenlupauksia vaan henkilökohtaisia tavoitteita.
Haluan elää elämääni yhä vastuullisemmin ja tasapainoisemmin. Haluan löytää tapoja elää täyttä elämää ilman, että sen seurauksena esimerkiksi hiilijalanjälkeni on suuri. Haluan viettää enemmän aikaa luonnossa ja nukkua useamman yön teltassa. Haluan myös työrintamalla jatkaa loppuvuonna asettamaani suuntaa ja kehittää tekemistäni tavoitteideni mukaisesti.

Viimeisenä vuoden ensimmäinen kuva, klassinen punahuuliselfie. Tämäkään ei ollut sillä hetkellä otettu, mutta No fear -paita ja punahuuliasenne sopivat mielestäni vuoden ekaksi kuvaksi hyvin. Taustalla tietenkin liesituuletin, kuinka tyylikästä :D

Välipäivinä

Välipäivinä maailmassa aika kuluu jotenkin aivan eri tahtia. Tänä vuonna varsinkin joulu itsessään on tuntunut erityisen pitkältä, ja viimeistään nyt välipäivinä olen aivan ulalla viikonpäivistä ja siitä, onko tänään vielä pyhä vai arkipäivä.

Jotain tilanteesta kertoo se, että olin lähdössä juhlimaan uutta vuotta jo sunnuntai-iltana – kunnes minulle kerrottiin, että vuosi vaihtuu vasta maanantain ja tiistain välisenä yönä. (Mikä tarkoittaa tietenkin sitä, että minulla on vielä lähes viikko lomaa!)

Meidän joululoma on sujunut tähän mennessä varsin leppoisasti. Perjantaina ajoimme työvuorojen jälkeen Kuisman perheen luo Naantaliin, jossa olimme joulupäivän aamuun asti. Silloin ajoimme minun vanhempieni luo Lahteen, jossa edelleen olemme. Naantalissa aika kului ulkoillen ja kauniista pakkaspäivistä nauttien, täällä Lahessa olemme lähinnä köllötelleet sohvalla ja saaneet vihdoin yhden Domus-tuolin puoli vuotta kestäneen kunnostuksen päätökseen.

Viikonloppuna on aika suunnata takaisin kotiin Kallioon, ja nauttia muutamista lomapäivistä kotosalla. Ainoa tehtävä to do -listallani on ensi vuoden printattavan seinäkalenterin saaminen julkaisukuntoon.

Ihania välipäiviä kaikille teille!

Blogin uusi suunta sekä muutama ajatus sen taustalla

Onpa dramaattisen kuuloinen otsikko! Ei kuitenkaan hätää, ei tässä mitään kovin mullistavaa tapahdu. Mutta olette ehkä tämän vuoden aikana huomanneet, että tahti täällä blogissa on tasaisen rauhallinen, muutama postaus kuukaudessa.

Inhoan kaikkia sellaisia postauksia, jotka aloitellaan pahoittelemalla tahtia tai selitellään syitä hiljaiselon taustalla. Koska tämä blogi on kaukana kaupallisesta blogista (muutamia testiin saatuja naamarasvapurkkeja lukuunottamatta), en koe sinänsä olevani tilivelvollinen kenellekään. Toki näin vaikuttaja- ja somemarkkinoinnin ammattilaisena tiedän, että tasainen julkaisutahti kanavassa kuin kanavassa sitouttaa enemmän seuraajia, kuin tämä minun randomtahtini.

Ja vaikka juuri sanoinkin, että inhoan selittelyjä, haluaisin kuitenkin avata ääneen keloja, jotka ovat pyörineet päässäni tänä vuonna bloggaamiseen liittyen.

Ensinnäkin (ja tästä olen sanonut aiemminkin), kun usean päivän viikossa tekee työtä asiakkaiden blogien ja somejen kanssa, sitä haluaa hieman niihin aiheisiin hajurakoa vapaa-ajalla. Mielestäni ymmärrettävää ammatissa kuin ammatissa, vaikka intohimotyötään tekisikin.

Toisekseen, olen kipuillut myös blogin aihealueiden kanssa. Back in the days kun tämä blogi perustettiin vuonna 2011 oli yleisesti blogiskene aika tosi erilainen. Silloin esittelin täällä asuja, ostoksia, askartelusuunnitelmia juhannuskemuihin ja pöllin Pinterestistä sekä Weheartitistä kuvia. Täällä ja yleisestikin blogeissa olennaisena osana oli uusien tavaroiden esittely tai niistä haaveileminen. Sanomattakin selvää: tämä ajattelutapa on nykyään niin kaukana arvoistani, että välillä en usko olleeni itse se, joka on innoissaan kirjoittanut pitsipaidasta, jonka löysi ihan hullusta alesta hikipajaketjuliikkeestä.

Kuvan kirja on ihanan Karita Sainion 'Hyvin eletty'

Olen kuitenkin saanut paljon palautetta ja toiveita, että kirjoittaisin useammin. Joku jopa kerran sanoi, että minun pitäisi liittyä myös Asennemedian verkostoon. (No, ihan näin asennemedialaisena voin todeta, että meille ei ihan niin vain liitytä, eikä tämä blogi toistaiseksi kaupallisuuden kannalta ole ollut kauhean tuottava, hah.) Tämä tietenkin lämmittää minua, ja olen otettu kaikesta tällaisesta palautteesta.

Viime vuonna harkitsin vakavasti blogin lopettamista. Onhan tätä kirjoitettu jo seitsemän vuotta, ja välillä tämä on tuntunut enemmän velvollisuudelta kuin mukavalta harrastukselta. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että jäisin kaipaamaan blogiani ihan liikaa. Vaikka olenkin enemmän visuaalinen luoja, olen aina pitänyt myös kirjoittamisesta. Jos lopettaisin blogini, haikailisin ehdottomasti eniten juuri kirjoituspuolen perään. (Toisaalta, voisin ehkä silloin alkaa uraani runoilijana – äitini lähetti minulle juuri kuvan tästä upeasta runosta, jonka olin hänelle vuosituhannen alussa kirjoittanut. I see potential!)

Niin omahyväiseltä kuin ehkä kuulostaakin, koen myös, että minulla on joskus ihan oikeasti jotain tärkeää sanottavaa. Välillä postaukset ovat ihan jonninjoutavaa fiilistelyä vailla sen suurempaa informaatiota, muuta kuten vastuullisten tekojen postaus osoitti, kerron joskus myös sellaista, millä on oikeasti merkitystä ja mikä kiinnostaa ihmisiä.

Ihana työkaverini Katja esittikin, että keskittyisin blogissani vastuullisuuteen – hän kun on tainnut kuulla muutaman kestävään kehitykseen liittyvän paasaukseni toimistolla ja joutunut uhrikseni, kun tongin kollegoiden roskia vääristä astioista oikeisiin.

Jonkin aikaa tätä pohdittuani tulin päätökseen: näin teen. Olenhan toki aiemminkin kirjoittanut vastuullisuudesta ja vihreistä arvoista, mutta ajattelin ottaa jatkossa sen blogini kantavaksi teemaksi.

En kuitenkaan väitä olevani mikään pyhä paavali – myös minä teen arjessa virhearviointeja ekologisuuden suhteen ja tulen esimerkiksi lentämään jonkun verran jatkossakin. Ehkä haluankin tuoda esiin myös sitä inhimillistä kipuilua valintoja punnitessa, oikea ratkaisua etsiessä. Ympäristölle ystävällisen elämäntavan löytäminen on kuitenkin sekä arjessani että nykyään myös työssäni suuressa osassa, joten on luontaista, että sama linja jatkuu täällä digimaailmassa. Lupaan myös jatkossa kirjoittaa yrittäjyydestä sekä graafikon elämästä, sillä ne ovat (yllättäen) iso osa minua, ja olen ymmärtänyt näiden aiheiden kiinnostavan myös teitä lukijoita. Lupaan kirjoittaa myös pinnallisemmista asioista, mutta viikottaiseen "wednesday wishlist" haaveiluun epäeettisine tekokuituvaatteineen en taida enää taipua.

Mitä ajatuksia nämä mietteeni teissä herättävät?

Kuulen myös mielelläni toiveita postausten suhteen: onko jotain aihetta, josta toivoisitte pohdintaa esimerkisi vastuullisuuden suhteen, tai haluaisitte, että perehtyisin puolestanne johonkin? Suunnitelmissa lähiviikoille ovat ainakin postauksen vastuullisesta sijoittamisesta sekä hieman ekologisimmista joululahjavaihtoehdoista.

Toivottavasti juttuni jaksavat jatkossakin kiinnostaa teitä – itselleni tämä linjaus tuntuu innostavalta, ja toivonkin tätä myötä myös päivitystahdin reipastuvan.


Lämpöä marraskuisiin iltoihinne,
xo

Pieniä vastuullisia tekoja

Turhautunut ja tuskissaan.

Kuvastavat aika hyvin tunteita, joita olen kokenut enenevissä määrin viimeisen viiden vuoden aikana. Erityisesti tänä vuonna on välillä tuntunut, että maailmantuska tulee ja murskaa alleen.

Vaikka olenkin maailmanmenoon yleisesti suhteellisen turhautunut, uskon silti yksilön voimaan ja positiiviseen esimerkkiin. Välillä taistelu on vain tuntunut tosi yksinäiseltä, mutta onneksi keskustelu näistä asioista on viime aikoina lisääntynyt huomattavasti. Maanantaina julkaistu IPCC:n ilmastoraportti oli todella karua luettavaa, mutta salaa olen iloinen sen ollessa niinkin karua. Ehkäpä nyt myös päättäjät, yritykset ja isot massat reagoivat?

Usein kyse voi tietenkin olla vain tahattomasta tietämättömyydestä – olen vihdoin alkanut oppimaan, että kaikki eivät ole yhtä tiedonjanoisia tutkiskelijasieluja kuin minä. Monet kyllä varmasti tekisivät parempia valintoja, mutta heillä ei ole aikaa, kiinnostusta tai resursseja opiskella, selvittää, syynätä ja punnita.

Itse olen aikamoinen salapoliisi, ja tämän vuoksi olen päättänyt laittaa hyvän kiertämään. Tässä siis listaa helpoista ja arkipäiväisistä asioista, joissa voit helposti tehdä vastuullisemman valinnan.

Pieniä vastuullisia tekoja arkeen

– Kierrätä: biojäte, muovi, kartonki, paperi, metalli, lasi, paristot, elektroniikkajäte... Vähiten jätettä kuuluisi tulla sekajäteastiaan. Katso roskien kierrätysohjeet oman alueesi jätehuollosta, esimerkiksi Helsingissä HSY:n jäteoppaasta. Mikäli kotitalosi pihassa ei ole kaikkia jäteastioita mieti, voisitko viedä roskat lajittelupisteelle esimerkiksi muita asioita hoitaessasi. Ota vastuuta myös työpaikkasi kierrättämisestä, mikäli kukaan muu ei ole vielä ottanut.

– Kompensoi päästöjäsi (päästöjä tulee väkisinkin, teitpä mitä vain) ostamalla esimerkiksi pala suota tai metsää.

– Vältä ruokahävikkiä.

– Päivitä sähkösopimus ekosähköön.

– Vaihda aamukahvi luomuksi & reiluksi, esimerkiksi Arvid Nordquistin kahvit ovat vastuullinen valinta.

– Vaihda kahvimaito kauramaitoon, esimerkiksi Kaslinkin Aito Kaurajuoma Barista ja Oatlyn iKaffe

– Kasvispainotteinen ruokavalio on yksi suurimmista ekoteoista, joita yksilö voi tehdä. Netti on täynnä herkullisia kasvisreseptejä, eikä niiden valmistaminen ole yhtään sen vaikeampaa. Mikäli arkailet jonkin kasvipohjaisen raaka-aineen käyttöä, voit aina kysyä neuvoa lähipiiristäsi henkilöltä, jonka luulet tuntevan raaka-aineen. Itse esimerkiksi kokkasin viime viikonloppuna vanhemmilleni kaksi kasvisateriaa, joista he innostuivat kovasti. Eilen äiti kysyikin minulta vielä varmistellen, miten se soijarouhe kannattikaan valmistaa.

– Suosi sesongin kasviksia ja lähellä tuotettua ruokaa. Satokausikalenterilla on paljon reseptejä sesongin kasviksista. Mieti myös mistä ruokasi kuljetetaan ja millaisia vaikutuksia sen tuotannolla on: esimerkiksi riisi ja avokado vaativat kasvaakseen hurjat määrät vettä, ja riisin viljelyn sivuvaikutuksina ovat vedenalaisesta viljelystä johtuvat metaani- ja muut kasvihuonepäästöt.

– Jos syöt kananmunia, osta vain luomua ja lähellä tuotettua. Me syömme munia, mutta nykyään vain Hyvinkäällä olevalta vastuulliselta kanalalta.

– Suosi kotimaista ei-viljeltyä kalaa, vaikka sen kilohinta voisikin olla kalliimpi.

– Ostamatta jättäminen on yksi suurimmista vaikutusmahdollisuuksista. Välttele varsinkin suurten ja saastuttavien yritysten tuotteita, jotka saastuttavat paljon ja joiden lonkerot ovat todella syvällä (kuva 1, kuva 2).

– Suosi vintagea/second handia. Me emme esimerkiksi ole ostaneet tähän uuteen asuntoomme yhtään huonekalua uutena, ja suurin osa pienesineistäkin on hankittu käytettynä. Käytetyn ostaminen on aina ekologisempaa kuin uuden, oli kyse siten kalusteista, elektroniikasta tai vaatteista.

– Mieti, voisiko tarvitsemasi asian tehdä itse ostamisen sijasta.

– Huolla elektroniikka ja teknologia mahdollisuuksien mukaan sen sijaan, että ostaisit uuden laitteen.

– Suosi kotimaisia pienyrittäjiä ja osta kivijalasta aina, kun se on mahdollista.

– Tilaa ulkomaalaisista nettikaupoista vain suurella harkinnalla. Onko kännykänkuoren tai biletopin lennättäminen Kiinasta kaikkien niiden päästöjen arvoista? Jos tilaat, älä tilaa sovitusmielessä, sillä tuotteiden palauttaminen tuplaa nettioston päästöt etkä voi olla varma, mitä palauttamallesi tuotteelle tehdään.

– Käytä kuukuppia kertakäyttöisten kuukautissuojien sijaan.

– Vaihda kodin puhdistusaineet ekologisiin: yleispesuaine, pyykinpesuaine (et tarvitse huuhteluainetta), tiskiaine, wc:n pesuaine... Esimerkiksi kotimaisella Ole hyvä -merkillä on kattava ja tehokas valikoima, ja ekologisia tuotteita saa esimerkiksi Ruohonjuuresta tai Ekolosta. Ekologisiksi merkeiksi miellettyjä Methodia ja Ecoveria kannattaa kuitenkin välttää, sillä ne merkit on ostanut ylikansallinen SC Johnson.

– Suosi luonnonkosmetiikkaa. Ihania kotimaisia luonnonkosmetiikkamerkkejä ovat muun muassa Flow ja Frantsila. Lue lisää luonnonkosmetiikasta (ja muusta vastuullisuudesta) kaimani Ida365:n blogista.

– Vaihda jokapäiväiset arkituotteet parempiin vaihtoehtoihin: vanupuikot muovisista pahvisiin, vanulaput Reilun kaupan puuvillaan tai kestolappuihin, deodorantti alumiinittomaan ja muovittomaan, tuorekelmu Bee's Wrapiin, niin hammasharjat kuin pesurätit biohajoaviin versioihin, vessapaperi hylsyttömään, nestesaippua palasaippuaan ja niin edelleen.

– Luovu kaupan hedelmä- ja vihannespusseista ja vaihda ne kestoversiohin: ompele vanhoista kangaspaloista (lakanat, paidat, verhot...) pussukoita tai virkkaa kalastajalangasta. Mikäli omat sormet eivät taivu, voi niitä myös ostaa (kiitos linkkivinkistä Lauralle). Kauppojen omat kestohedelmäpussit eivät mielestäni ole kauhean hyvä vaihtoehto, sillä ne on tehty muovista ja olen kuullut niiden kestävyydestä huonoa. Kierrätysmateriaalista tehty on aina parempi.

– Kanna mukana kangas- tai kestokassia, niin sinun ei tarvitse ostaa pussia niin ruoka- kuin muissakaan kaupoissa.

– Mihin sitten roskat? Vaikka et ottaisi tai ostaisi kaupasta pusseja, saat varmasti roskat kierrätettyä. Ainakin meiltä löytyy kotoa vaikka millaisia pusseja: leipäpusseja, sipsipusseja, wc-paperin muovikääre (avaa siististi toisesta päädystä ja tadaa, pussi)...

– Sen sijaan että ostaisit kaupasta viherkasveja, pyydä ystävältä pistokkaita. Voitte myös tehdä vaihtokauppoja eri kasvien pistokkailla. Voit kokeilla kasvattaa itse myös siemenestä vaikkapa avokadoa tai sitruunaa!

– Lenkkeillessäsi harrasta ploggausta, eli roskien poimimista luonnosta.

– Lahjoita vastuulliseen hyväntekeväisyystoimintaan, esimerkisi kasvisruokaa vähävaraisille perheille toimittavaan Venneriin.

– Jos harrastat sijoittamista, sijoita vastuullisesti. Tästä aiheesta juttelin jo aiemmin Instagram-tarinoissani, ja tähän tulen vielä palaamaan myöhemmin omassa blogipostauksessaan.

/ / / / / / / /

Tässäpä nyt alkuun muutama teko arkipäiviin – näillä teoilla säästät niin luontoa kuin rahapussiakin (mieti vaikka ruokahävikin vähentämistä tai mitä rahaa säästät, kun et osta muovipusseja).

Yleisesti on hyvä muistaa, että muutos ei aina ole helppoa. Se voi vaatia aluksi hieman totuttelua ja tapojen muutosta, mutta nopeasti uudetkin tavat sulautuvat arkipäivän tekemiseen. Näitä kaikkia listalla olevia asioita teen osana omaa arkeani, johon kuuluu oman yrityksen pyörittämistä joskus jopa 60 tuntia viikossa, koiran kanssa ulkoilua, urheilua, kotitöitä ja ihan vaan löhöilyä. Vastuullinen elämä ei siis vaadi supervoimia, mutta voit tuntea itsesi superihmiseksi tehdessäsi hyvää jokaisissa arjen valinnoissa.

Toivottavasti postauksesta löytyi hyödyllisiä vinkkejä. Kommenttiboksiin saa jakaa myös omia arjen vastuullisia tekoja!

PS. Seuraa myös Ilmastouutiset-sarjaa YouTubessa, joissa jokainen jakso on täyttä faktaa.