Kaikki blogia ja muuten elämääni seuranneet ovat varmasti erittäin tietoisia siitä, kuinka suuri merkitys
ruoalla on tämän tytön elämässä. Itselläni ruoka vaikuttaa mielialoihini paljon, ja ruoka on suuressa osassa niin surussa kuin juhlassakin. Meillä on perheessä aina osattu arvostaa itsetehtyä ruokaa ja yhteisiä ruokahetkiä, ja uskon että niillä on ollut paljon vaikutusta nykyiseen käsitykseeni ruoasta. Haluan myös todeta tähän alkuun, että kuten aina ruokaan, treenaamiseen yms. liittyvissä jutuissa, kaikki ovat yksilöllisiä :) Se mikä toimii minulla, ei pakosti ole kaikille se paras tie. En myöskään halua tuputtaa
näkemyksiäni kenellekään, mutta kerron mielelläni lisää kysyttäessä! :) Tämänkin postauksen tekoa pohdin pitkään, mutta koska tällaista on toivottu, päätin lopulta kuitenkin vähän kertoa
omista näkemyksistäni!
Kuten
Make yourself feel good -postauksessa kerroin, syön
pääsääntöisesti vähähiilihydraattista sekä e-kooditonta ruokaa luomua ja lähiruokaa suosien. Vähähiilihydraattinen tarkoittaa kohdallani sitä, että välttelen valkoisia jauhoja, tärkkelystä sekä sokeria, sillä olen huomannut niiden reagoivan kehossani
ei-niin-kivalla -tavalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö koskaan söisi pastaa, leipää tai leivoksia, syön kyllä! Elämä ilman
croissanteja olisi kamalaa! Teen kuitenkin aina tietoisen päätöksen näitä syödessäni, eivätkä ne siis kuulu jokaiseen päivään. Sitten kun niitä syön, niin nautin niistä toden teolla! Vaikka syönkin vähähiilihydraattisesti, en silti uiskentele pekonisiivuissa ja kieri voisissa makkarapaloissa, kuten moni ehkä ajattelisi. Rakastan voita, se on fakta, mutta rasvan laatu on kuitenkin tärkeää. Kaikkia vähärasvaisia tuotteita välttelen, sillä yleensä nämä tuoteet ovat paljon pidemmälle prosessoituja ja sisältävät enemmän kaikkea ylimääräistä, kuin täysrasvaiset versiot samoista tuotteista.
En ole kasvissyöjä, mutta syön lihaa oikeastaan aika vähän. En pidä suomalaisesta rypsiporsaasta (rypsi ei ole sian luonnollista ravintoa), enkä myöskään halua tukea
Ross-broilerihybridien tuotantoa (sen sijaan
Kukonharjan Kukonpoikaa syön mielelläni). Pyrin myös ostamaan eläinperäiset tuotteet
luomuna, niin lihan, kananmunat kuin maitotuotteetkin. Jauhelihaa olen tilannut
Hultgårdin tilalta ja suuria lappeenrantalaisia luomumunia käyn ostamassa
Stockmannilta. Lahdessa lähiruokaa on helpompi saada, ja nyt kesän tullen (eli vapaa-ajan lisääntyessä) ajattelinkin tutustua paremmin kotikotikaupungin ja sen lähiseudun tarjontaan. Muuten käyn ostoksilla
Hakaniemen Hallissa (lihaa, munia),
Lidlissä (jugurttia, tummaa suklaata sekä vihanneksia ja hedelmiä) sekä
S-marketeissa (vihanneksia, heldelmiä ja "kaikki muu").
Päivän aikana syön useimmiten
aamiaisen, lounaan ja
päivällisen sekä iltapäivällä ehkä pienen
välipalan. Tiedän, että monen mielestä tämä kuulostaa vähältä, mutta itselläni toimii. Minulla ei ole nälkä päivisin, kuin vasta juuri hieman ennen seuraavaa ruokaa. Uskon, että tämä on osin tottumiskysymys, mutta paljon riippuu myös ruoan laadusta.
Aamiaiseni koostuu lähes joka päivä
kreikkalaisesta maustamattomasta jugurtista (rasvaa 10 %) marjojen/hedelmien ja siementen kera sekä
kananmunasta eri muodoissa. Töihin keitän aamulla kananmunan, kotona syön sen paistettuna tai kokkelina. Jugurtin ja munan seuraksi lisään aamiaiseen vaihtelevasti
itse tekemääni (vhh)leipää, avokadoa, salaattia ja vihanneksia. Joskus viikonloppuna saatan ylättää itseni mantelijauheeseen tehdyillä pannukakuilla. Arkena syön aamiaisen vasta työpaikalla. Aamiaiseni on yleensä aika rasva- ja proteiinipitoinen, joten sillä jaksaa hyvin tehdä töitä myöhäiseenkin lounaaseen asti.
Lounaan syön myös toimistolla, ja lähes aina lounas on omatekemääni. Ruoat vaihtelevat paljon fiiliksen mukaan ja käytän samanlaisia ruokia sekä lounaaksi että päivälliseksi. Yleensä syön vain yhden oikein "tukevan" aterian päivässä, eli siis jos lounas on ollut jauhelihakastiketta ja paahdettuja vihanneksia, syön illalla esimerkiksi salaattia. Ja toisin päin. Pidän paljon erilaisista kasviksista, vihanneksista, pavuista, juustoista sekä kalasta ja olen aika ennakkoluuloton reseptien kokeilija. Lounaiden ja päivällisten keksiminen ei useimmiten siis tuota ongelmaa, eikä myöskään niiden valmistaminen (rakastan kokkailua!).
Teen itse lounaani (ja päivälliseni) alusta asti, sillä haluan tietää mitä suuhuni laitan. Tämä johtuu siitä, että haluan syödä
puhdasta, e-kooditonta ruokaa (eli siis
oikeaa ruokaa), ja valitettavasti nykymaailmassa lähes ainut tapa saada tällaista ruokaa on valmistaa se itse hyvistä raaka-aineista (ei puolivalmisteista tai jauhepusseista). Jos käyn hakemassa lounaan muualta, olen aika tarkka sen laadusta ja syynään etiketit ja tuoteselosteet huolella. Toinen syy, miksi harvoin haen lounasta muualta, on ruoan
hinta-laatu-suhde. Helsingissä lounasruoat ovat tavattoman kalliita verrattuna siihen, mitä rahalla saa. Lontoossa käydessäni taas huomasin, miten meillä on
take away -ruoan ja lounastarjonnan kanssa vielä paljon tehtävää...
Miksi sitten syön näin? Olen vuosien varrella kokeillut vähän kaikenlaista, mutta tällainen puhdas, vähän prosessoitu ja vähähiilihydraattinen ruoka sopii minulle parhaiten. Kun muutama vuosi sitten päätin kokeilumielessä testata hiilaritonta kuuria, ei paluuta enää ole ollut. Samalla hävisivät ilmapallo-olo, vatsakivut, jatkuva nälkä sekä liian usein vieraillut flunssa. Pikkuhiljaa olen tähän yhdistänyt lisäaineettomat ruoat sekä luomun. Olen lukenut niin paljon tutkimuksia koskien hiilihydraattien (tarkoittaen lähinnä sokeria ja valkoisia jauhoja) ja prosessoidun ruoan/lisäaineiden vaikutuksesta kehoon, etten enää halua niitä pääsääntöisesti syödä (
tässä kuvassa yksinkertaistettuna ja tiivistettynä kehossa tapahtuva prosessi, hieman provosoivasta otsikostaan huolimatta). Olen nykyään paljon energisempi kuin ennen ja pystyn myös näkemään ulkoisesti, miten esimerkiksi ihoni on muuttunut lähiaikoina e-koodien ja höttöhiilareiden jäädessä pois. On valitettavaa, kuinka useat nykyajan sairaudet johtuvat ruoan laadusta, ja kuinka harvat siitä tietävät. Niille, jotka ovat kiinnostuneita näistä lääketieteellisistä näkemyksistä, suosittelen
Andreas Eenfeldtin kirjaa
Ruokavallankumous. Kirjassa on aika hyvin tiivistetty se, miksi syön niinkuin syön ja miten esimerkiksi valkoisten jauhojen ja sokerin yleistyminen on vaikuttanut ihmisten terveyteen. Lisäaineteollisuudesta kiinnostuneille puolestaan suosittelen
Mats-Eric Nilssonin kirjoja
Petos lautasella sekä
Aitoa ruokaa. Neljäs hyvä aiheeseen liittyvä kirja on
Varpu Tavin kirja
Maanantaisoturin dieetti, joka käsittelee hyvinvointia yleisesti eikä ole niin tieteellinen kuin nuo aiemmat.
Pelkkä ruoka ei tietenkään takaa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä, mutta se on hyvä lähtökohta. Säännöllinen liikkuminen tukee terveyttä ruokavalion ohella, ja itse toteutan sen lähinnä lenkkeilemällä Midin kanssa tai tekemällä lihaskuntotreenejä tai pilatesta kotona. En pidä salilla käymisestä (tykkään liikkua ulkona), enkä lonkkavikani vuoksi voi harrastaa moniakaan ryhmäliikunta-lajeja. Koen, että liikkumiseni ja ruokailuni ovat hyvässä sopusoinnussa, ja tuottavat minulle molemmat
hyvää oloa :) Inspiraatiota sekä ruokaan että liikkumiseen saan noiden edellämainittujen kirjojen lisäksi myös blogeista, esimerkiksi
Fashionablefit ja
Ida Warg ovat seuraamallani listalla. Yksi minua eniten inspiroivimmista kokeista on
Jamie Oliver, joka onkin saanut jo blogissa hehkutusta osakseen ja jonka ruokaohjeet löytävät tiensä keittiööni viikoittain.
Lopuksi haluan vielä sanoa, että tarkoitukseni ei ole osoitella syyttävällä sormella kenenkään muun ruokailutottumuksia ja toivon, ettei kukaan loukkaantunt tästä postauksesta. Minua ei oikeastaan kiinnosta se miten muut syövät, sillä vain minun kehoni on minun kehoni. Toivon vain, että kaikki osaisivat nauttia ruoasta heille parhaalla mahdollisella tavalla ja että voisivat hyvin :) Kommenttiboksiin toivon rakentavaa keskustelua ja kuulisin mielelläni myös teidän ruokailutottumuksista tai vaikka joistain hyvistä vinkeistä aiheisiin liittyen! Myös tarkentavia kysymyksiä saa esittää :) Tämä oli aika poikkeuksellisen pitkä ja "syvällinen" kirjoitus blogin muuten aika kuvapainotteisessa hömpässä, mutta toivottavasti postausta toivoneet (ja muutkin!) saivat tästä irti edes jotain!
// Oh my gosh, this is so long I don't have the time or strength to translate this all! So sorry...
