Vuosikatsaus 2018 (ja tarinat vuoden tykätyimpien kuvien takaa)

2018/12/31

Vuoden viimeinen päivä!

Tänään pitäisi osata tiivistää kulunut vuosi yhteen lauseeseen, pohtia suuria ja filosofoida menneitä. Itse en oikein tiedä mitä vuodesta sanoisin – se oli toisaalta oikein mukiinmenevä vuosi, mutta jotenkin samalla aika plaah. Se oli kehitystä parempaan verrattuna vuoden 2017 loppuun, mutta jäi kuitenkin kauas täydellisestä.

Tässä koosteena ajatuksia kuluneesta vuodesta perinteiseen tapaan. Poimin mukaan myös blogeissa kiertäneen postauskonseptin, jossa kerrotaan tarinat vuoden yhdeksän tykätyimmän Instagram-kuvan takaa.

Nyt alan pikkuhiljaa valmistautua illan hulinoihin – lähdemme paukkuarka Midi mukanamme ystäviemme luo istumaan rauhallista iltaa. (Taino, paikalla on yksivuotias, kaksi kissaa ja koira, katsotaan miten rauhallista siitä oikein tulee.)

Huikeaa vuoden vaihdetta kaikille ja kiitos seurastanne tänä vuonna!

Vuoden tykätyin kuva on otettu berliiniläisessä Funk You Natural Food -nimisessä kahvilassa Berliinin matkamme ekana päivänä. Kuvaa varten siirsin itseni, tyhjän kahvikuppini ja poikaystävän smoothien viereiseen pöytään ja leikin tekeväni töitä (tein kyllä reissulla töitä, mutta en juuri tuolla hetkellä). Kuvasta ei välity, kuinka järkyttynyt olin pienen aamupalamme hinnasta – taisimme maksaa siitä yhteensä yli 40 euroa...


1. Mitä sellaista teit kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?
Kiipesin 2,6 kilometrin korkuiselle vuorelle ja vietin yön keski-suomalaisessa kansallispuistossa. Vietin kaikenkaikkiaan enemmän aikaa luonnossa, lähempänä luontoa, kuin aiemmin.

2. Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutenavuotena tekemäsi lupaukset?
Vuosi sitten puhuin lempeydestä itseäni kohtaan, vähemmästä stressistä ja pidemmistä yöunista. En voi sanoa, että kaikki nämä olisivat toteutuneet niin hyvin kuin mielessäni toivoin, mutta onnekseni edes jollain tasolla pääsin näihin.

3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana?
Olen tavannut viimeisen vuoden aikana paljon uusia huikeita tuttavuuksia, osa töiden, osa vapaa-ajan kautta. Kiitos heille kaikille!

4. Menetitkö ketään läheistäsi?
En tänä vuonna kokenut henkilökohtaista menetystä, mutta todistin erittäin läheltä läheisieni menetyksiä, ja surin heidän kanssaan.

5. Missä maissa vierailit?
Latviassa (Riika), Saksassa (Berliini), Yhdysvalloissa (New York), Itävallassa (alpit) sekä Italiassa (Umbria). Tähän väliin haluaisin kertoa jotain omista matkoistani ja hiilijalanjäljestä, mutta ehkä säästän aiheen toiseen postaukseen.

Tammikuun toisena julkaistu kuva meidän makuuhuoneen lukunurkkauksesta, jonka messinkisen valaisimen olin juuri muutama päivä aiemmin taistellut itselleni Tori.fi:stä. Olin etsinyt valaisinta kauan, ja moukan tuurilla löysin sellaisen myynnissä parin korttelin päässä. En ole tosin vieläkään saanut korjattua valaisimen katkaisijaa, vaan se täytyy sytyttää edelleen jatkojohdon pääkytkimestä...


6. Mitä sellaista toivoisit itsellesi, mitä et kuluneen vuoden aikana saanut?
Tietyllä tavoin toivoin hieman isompaa ja merkityksellisempää vuotta työprojektien osalta, mutta olen toisaalta ihan tyytyväinen näinkin.

7. Mikä päivämäärä kuluneelta vuodelta tulee aina muistuttamaan sinua tästä nimenomaisesta kaudesta?
Varmaankin 16.5., kun osallistuin luovuuden tulevaisuudesta kertovaan paneelikeskusteluun New Yorkin Soho Housessa.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana?
Työrintamalla varmaankin juuri edellä mainittu, henkilökohtaisessa elämässä joidenkin ajatuspalasten loksahtaminen kohdalleen sen suhteen, millaista tulevaisuutta haluaisin itselleni rakentaa.

9. Mikä oli suurin pettymyksesi?
En muista kauhean montaa suurta omaa pettymystä, muistan kyllä olleeni pettynyt muihin ihmisiin kohdistuvien epäreilujen asioiden vuoksi.

10. Sairastitko tai loukkaannuitko?
En loukkaantunut onneksi, mutta kaikkea pientä ja ärsyttävää osui vuoden varrelle: muun muassa juurihoito, migreeniauran paluu ja vuoden viimeisten viikkojen tappajaflunssa.

Jaoin toukokuiselta New Yorkin työreissultamme vain pari kuvaa, ja toinen niistä oli tämä kuva meidän reissun Airbnb-asunnon makuuhuoneesta. Kämppä oli ihan huikea (kirjoitin siitä oman postauksenkin), ja nyt oikein naurattaa, miten samantyylinen tämä kuva on edellisen kotimme makuuhuone-kuvan kanssa.


11. Mikä oli paras ostoksesi?
Ostamisen vähentäminen oli yksi vuoden kantavista teemoista, mutta näin oikein vastuullisena valintana täytyy sanoa extempore-lentolippujen ostaminen New Yorkiin ja sitä kautta myös aiemmin mainittuun paneelikeskusteluun osallistuminen. Myös vaelluskengät ovat ostos, joka mieltäni lämmittää edelleen.

12. Kenen käytös pöyristytti sinua eniten?
En oikein keksinyt tähän ketään, joten ilmeisesti en ole joutunut vuoden aikana kovinkaan pöyristyttävän käytöksen kohteeksi.

13. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Luultavasti matkustamiseen sen extempore-Nykin matkan vuoksi... Lensin vuoden aikana kyllä harmistuttavan paljon, joten lentoliput ovat kyllä vieneet hyvän summan rahoista tavallisten vuokrien ja ruokien lisäksi.

14. Mistä ihan todella, todella innostuit?
Luonnosta ja sen lähellä olemisesta. Kesän jälkeen ei valehtelemattakaan kulu päivää, kun en ajattelisi joko vuorikiipeilyä, alppilaakson vuohia tai telttailua.

15. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?
Cigarettes After Sexin K.

Kaksi vuotta yksityisyrittäjyyttä napsahti täyteen, joten jaoin tietenkin selfien. Kuva ei kyllä todellakaan oltu otettu sinä päivänä, vaan noin vuosi aiemmin tultuani juuri kampaajalta. Olin niin ryytyneen näköinen tuona päivänä, ettei aito kuva tullut kyseeseenkään, ja halusin välttämättä laittaa feediini seuraavaksi naamakuvan.


16. Viime kauteen verrattuna, oletko
I onnellisempi vai onnettomampi: onnellisempi
II laihempi vai lihavampi: jouluruoan ja treenamattomuuden vuoksi varmasti lihavampi
III rikkaampi vai köyhempi: samoissa kuin aiemminkin

17. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Viettänyt aikaa ystävien kanssa, luonnossa, nauraen.

18. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Selanneeni puhelinta.

19. Miten vietit joulua? Entä juhannusta?
Juhannuksena olimme länsirannikolla mökillä ystävien kanssa ja joulun vietin perinteiseen tapaan niin Naantalissa poikaystävän perheen parissa kuin omani parissa Lahdessa.

20. Rakastuitko kauden aikana?
Yhä enemmän.

Tämä on ehkä oma lempparini koko vuoden aika jaetuista kuvista. En päivittänyt reissulta Instagramia edes tarinoiden muodossa kuin ihan muutamalla, sillä jotenkin haluan edelleen "varjella" tätä lempipaikkaani maailmassa – en ole koskaan esimerkiksi merkannut kuvienoton tarkkaa sijaintia. Jälkikäteen jaoin viiden kuvan kuvarullan matkan parhaista paloista. Tämä ensimmäinen kuva on otettu matkan viimeisenä päivänä: ennen kuvanottoa olimme metsästäneet laaksosta geokätköjä ja tapelleet erään poikaystävän nälkäkiukun vuoksi. Lopulta olimme päätyneet syömään döner kebabia ja päätimme vielä käyttää päivän hissilippuoikeuden ja hakea tutulta huipulta yhden geokätkön. Pilvet olivat todella alhaalla ja ehdimme hakea kätkön ja ottaa kuvia juuri ennen kaatosateen alkamista.


21. Mikä oli lempitelkkariohjelmasi?
En muista mitä telkkaohjelmia katsottiin alkuvuonna, mutta syksyllä House of Cards, Narcos Mexico ja Better Call Saul ovat olleet iltojen vakiovieraita.

22. Vihaatko mitään tai ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
En.

23. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Olen lukenut harvinaisen vähän fyysisiä kirjoja, mutta kuunnellut BookBeatin kautta sitäkin enemmän. Jäin koukkuun Jo Nesbø:n Harry Hole -sarjaan, ja kuuntelin/luin kaikki kirjat kesään mennessä. Lisäksi mieleen ovat jääneet Nainen ikkunassa (A.J. Finn), Eleanorille kuuluu ihan hyvää (Gail Honeyman) sekä Minun tarinani (Michelle Obama).

24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Olen viime vuosina kuunnellut jotenkin tosi vähän mitään musiikkia, saati uutta musiikkia.

25. Mitä halusit ja sait?
Rakkautta, upeita kokemuksia.

Tarkaavaiset huomaavat, että Midillä on tässä kuvassa ulkoiluvaljaat päällä. Olimme lähdössä pupen kanssa ulos, kun lattialla istuessani näin tämän kivan kuvakulman, ja päätin napata kuvan. Olin edellisenä päivänä käynyt tyhjentämässä Stellan ja Jarnon kirppiskasaa, ja sieltä ostanut meille tuon kukkatelineen sekä päiväpeittona toimivan käsinvalmistetun maton (joka oli tuotu jonkun ulkomaanreissun yhteydessä).


26. Mitä halusit, mutta et saanut?
Otettua itseäni niskasta kiinni tietyissä asioissa, esimerkiksi töihin liittyen.

27. Mikä oli vuoden paras elokuva?
Call me by your name sekä First man.

28. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja paljonko täytit?
Täytin 29 ja vietin päivän kotosalla. Kävin torilla ja tein herkullista lounasta. Kuisma oli päivän töissä, mutta vei minut illalla Soiliin syömään. Jatkot vietettiin Bob the Robotin toimistolla :D

29. Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi selvästi paremman ja onnellisemman?
Mun pojat, eli Kuisma ja Midi.

Olimme kesällä retkeilemässä Koloveden kansallispuistossa, joka oli maaginen paikka. Tämä kuva on napattu ennen iltauintia – olimme saaneet teltan pystyyn ja kävimme pulahtamassa hiet pois ennen iltaruoan syömistä.


30. Kuinka määrittelisit tyylisi kuluneen vuoden aikana?
Löysää ja pehmeää, eli paljon kashmir-neuleita ja huljuvia lahkeita.

31. Mikä piti sinut järjissäsi?
Luonnossa liikkuminen, ystävät.

32. Ketä julkkista himoitsit eniten?
Tämä on edelleen mun mielestä tosi outo kysymys :D

33. Mikä poliittinen tilanne tai tapahtuma liikutti sinua eniten?
Varmasti IPCC:n ilmastoraportin julkaisu ja sitä seuraama keskustelu. Odotan innolla/kauhulla tulevia vaaleja, mutta olen ylpeänä seurannut jo sitä kehitystä, mitä raportin julkaisun jälkeen osa yksilöistä ja yrityksistä ovat teheet.

Mietin tosi kauan, voinko postata Instagramiin kuvaa meidän tiskialtaasta. Meillä tuli kuitenkin juuri vuosi täyteen nykyisen kotimme kohtaamisesta, ja keittiö oli yksi mihin rakastuin asunnossa ensimmäisenä. Sitäpaitsi tässä kohdassa yleensä aloitan ja lopetan päiväni (aamiaisen valmistus ja keittiön siivous päivän päätteeksi aamua varten). Kukat olivat kesällä vakio tiskialtaan vierellä, mutta paljastan photoshopanneeni vähän tiskialtaan roiskejälkiä pois.


34. Ketä kaipasit?
Mummiani, yhä edelleen, sekä rakasta ystävääni Essiä, jonka kanssa olemme nähneet kuluneena vuonna aivan liian vähän!

35. Kuka oli paras tapaamasi ihminen?
Olen kohdannut monia mielenkiintoisia ihmisiä vuoden aikana, en osaa poimia heistä tällä hetkellä ketään.

36. Mikä tai kuka yllätti sinut kuluneena vuonna?
Niin monen ihmisen valmius tehdä enemmän tämän maapallon ja sen pelastamisen eteen. Tiedän asuvani viherkuplassa, mutta olen mykistynyt siitä, kuinka moni ihminen on tehnyt suuriakin tekoja esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tähän liittyen olen myös ylpeä vanhemmistani heidän kokeillessaan innokkaasti uusia kasvisruokia sekä poikaystävästäni, joka kiltisti syö kotona tekemääni kasvisruokaa, vaikka aina välillä kaipaileekin pihviään.

37. Mitä viisi asiaa asetat itsellesi tavoitteiksi ensi vuodelle? Nämä eivät ole uudenvuodenlupauksia vaan henkilökohtaisia tavoitteita.
Haluan elää elämääni yhä vastuullisemmin ja tasapainoisemmin. Haluan löytää tapoja elää täyttä elämää ilman, että sen seurauksena esimerkiksi hiilijalanjälkeni on suuri. Haluan viettää enemmän aikaa luonnossa ja nukkua useamman yön teltassa. Haluan myös työrintamalla jatkaa loppuvuonna asettamaani suuntaa ja kehittää tekemistäni tavoitteideni mukaisesti.



Viimeisenä vuoden ensimmäinen kuva, klassinen punahuuliselfie. Tämäkään ei ollut sillä hetkellä otettu, mutta No fear -paita ja punahuuliasenne sopivat mielestäni vuoden ekaksi kuvaksi hyvin. Taustalla tietenkin liesituuletin, kuinka tyylikästä :D

Välipäivinä

2018/12/27



Välipäivinä maailmassa aika kuluu jotenkin aivan eri tahtia. Tänä vuonna varsinkin joulu itsessään on tuntunut erityisen pitkältä, ja viimeistään nyt välipäivinä olen aivan ulalla viikonpäivistä ja siitä, onko tänään vielä pyhä vai arkipäivä.

Jotain tilanteesta kertoo se, että olin lähdössä juhlimaan uutta vuotta jo sunnuntai-iltana – kunnes minulle kerrottiin, että vuosi vaihtuu vasta maanantain ja tiistain välisenä yönä. (Mikä tarkoittaa tietenkin sitä, että minulla on vielä lähes viikko lomaa!)





Meidän joululoma on sujunut tähän mennessä varsin leppoisasti. Perjantaina ajoimme työvuorojen jälkeen Kuisman perheen luo Naantaliin, jossa olimme joulupäivän aamuun asti. Silloin ajoimme minun vanhempieni luo Lahteen, jossa edelleen olemme. Naantalissa aika kului ulkoillen ja kauniista pakkaspäivistä nauttien, täällä Lahessa olemme lähinnä köllötelleet sohvalla ja saaneet vihdoin yhden Domus-tuolin puoli vuotta kestäneen kunnostuksen päätökseen.





Viikonloppuna on aika suunnata takaisin kotiin Kallioon, ja nauttia muutamista lomapäivistä kotosalla. Ainoa tehtävä to do -listallani on ensi vuoden printattavan seinäkalenterin saaminen julkaisukuntoon.

Ihania välipäiviä kaikille teille!

Suosikkiaaimiaiseni juuri nyt: lämmittävä kaurapuuro

2018/12/11

Aika monen monta vuotta söin aamiaiseksi jogurttia sekä keitetyn luomukananmunan. Olin todennut tämän yhdistelmäksi, joka pitää minulla nälän tehokkaasti pois lounaaseen saakka – sekä maistuu hyvältä vuodesta toiseen.

Kesän aikana tein kuitenkin pientä prosessointia ja pohdin tätä aamiasjuttua ihan uusiksi. Halusin vaihtaa edes osan aamiaisesta kasvispohjaiseksi. Kasvispohjaisia jogurttejahan on tietenkin tarjolla vaikka kuinka, mutta muutamilla ongelmilla: suurin osa niistä on pakattu muoviin, harva niistä on luomua, aika monessa on todella paljon kaikenlaisia ainesosia ja niissä on aika vähän rasvaa joten eivät pidä nälkää yhtä tehokkaasti, kuin maitopohjainen turkkilainen jogurtti.

Lisäksi: valitettavan moni kasvipohjainen tuote maistuu mielestäni edelleen tosi pahalta.



Kaurapuuro chialla ja pellavansiemenrouheella

Monien pohdintojen jälkeen päädyin siis vaihtamaan aamujugurttimme aamupuuroon. Vaihto ei ollut selvä, sillä nuoruusvuosilta minulle oli jäänyt puurotrauma: aamiaiseksi jo hieman kylmettynyttä kaurapuuroa pienellä voisilmällä takasi, että nälkä oli jo parin tunnin sisään aamiaisesta.

Olen viimeisten kuukausien aikana kuitenkin tuunannut tuota puurotraumojen aikaista reseptiä ja löytänyt maistuvia sekä nälkääpitäviä yhdistelmiä. Tässä tämän hetkinen lempparipuuroreseptini:

Kaurapuuro chiansiemenillä ja pellavansiemenrouheella
kahdelle

1¼ dl kaurahiutaleita (gluteeniton, kotimainen)
3 rkl chiansiemeniä
2 rkl pellavansiemenrouhetta
suolaa
3½–4 dl vettä

Sekoita ainekset kattilassa ja anna kypsyä miedolla lämmöllä kannen alla.


päälle esimerkiksi:
omenasosetta
banaania
marjoja
(yleensä laitan kotimaisia marjoja, mutta nyt juhlista oli jäänyt pensasmustikoita)
maapähkinävoita
pellavansiemeniä
mulperimarjoja


Aiempia suosikkiaamiaisia:
Pehmein aamiaisjogurtti
Marjainen aamiaisjogurtti

Hieman vastuullisempia joululahjaideoita

2018/12/04

Malia Company scented candles

Enää 20 päivää jouluaattoon!

Ajattelin koota teille pienen vinkkilistan hieman vastuullisemmista joululahjaideoista – jotenkin aavistelen, että moni miettii näitä asioita juuri nyt. Meidän perheessä ei ole joululahjoja ostettu moneen vuoteen, mutta ymmärrän, etteivät kaikki halua lähteä täysin lahjattomalle linjalle. (Vaikka suosittelenkin lahjattoman joulun ehdottamista lähipiiriin! Vaikka rakastan antaa lahjoja, on lahjaton joulu vähentänyt stressiä ja rahanmenoa huomattavasti, ja olemme voineet keskittyä olennaiseen, eli yhdessäoloon, tunnelmointiin ja ruokaan.)

Tärkeintä lahjan hankkimisessa on kuitenkin se, että se on vastaanottajalle mieluisa, sopiva ja hyödyllinen. Näistä minunkaan ehdottamistani eivät kaikki varmasti sovi kaikille, ja lahja täytyykin miettiä aina sen saajaa ajatellen.

Pyrin kokoamaan tähän listaan hieman uudempia ideoita niiden ihan perinteisempien lisäksi. Toivottavasti ideoista on iloa!

Malia Company scented candles



Ekologiset kynttilät
Hieman vastuullisemmin valmistetut kynttilät ovat ihana idea, varsinkin näin joulun alla. Luonnollisista raaka-aineista valmistetut kynttilät palavat yleensä puhtaammine ja ne on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista (toisin sanoen, kynttilän jämän voi heittää biojätteeseen). Näissä kuvissa esiintyy Malia Companyn tuoksukynttilä, joka on valmistettu luonnollisista raaka-aineista (muun muassa soijasta ja eteerisistä öljyistä). Ne on suunniteltu Suomessa ja valmistettu Ranskan tuoksupääkaupungissa, Grassessa. Soft Cotton -kynttilän tuoksu on hurmaava, muttei liian voimakas.

Muita ekologisia kynttilöitä ovat esimerkiski Ekolon rypsiöljystä valmistetut kynttilät sekä helsinkiläisen Kaurilan Saunan pitsi- ja mehiläisvahakynttilät. Meillä kotona on ollut näitä kaikkia tänä syksynä testissä.

Vennerin ruokakassi
Ystäväni Tuulian perustama Venner on aina hyvä idea lahjaksi. Itse olisin todella otettu, mikäli minua varten suunnitellut lahjarahat olisi käytetty turhan tavaran sijasta hyvän tekemiseen – esimerkiksi terveellisen ruoan mahdollistamiseen vähävaraisille perheille. Tavallisen ruokakassien lisäksi Vennerillä voi 14.12. asti tilata jouluruokakassin, joka on suunniteltu eritysesti joulunajan ruokailuun. Ruokakassien hinnat alkavat 15 eurosta, ja ne toimitetaan Hope ry:n perheille Kauppahalli24:n toimittamina (poikkeuksena jouluruokakassi, jonka perheet hakevat itse Hopen tiloista). Me ollaan osettu Venneristä osittaisia ruokakasseja jo kahdesti, ja varmasti ostamme myös yhden jouluruokakassin.

Museokortti
Vuonna 2015 käyttöön tullut Museokortti on mielestäni nerokas keksintö – varsinkin jos on samanlainen museohaahuilija kuin minä! Meillä on ollut Museokortit nyt noin 11 kuukauden ajan, ja 68 euron hintainen kortti on maksanut itsensä jo takaisin museoiden pääsymaksuissa. (Museokortin uusiminen ensimmäisen vuoden jälkeen maksaa vain 59 euroa!) Ihana idea on myös ostaa Museokortit yhdessä sinulle ja läheisellesi, jotta voitte käydä museoissa myös yhdessä. Miten olisi joululahjaksi esimerkiksi Museokortti ja lupaus lähteä kerran kuussa museokäynnille?

Museokortti kattaa tällä hetkellä sisäänpääsyn 280 museoon ympäri Suomen, joten uusia näyttelyitä kyllä piisaa. (Ja mikä parasta, Museokortilla voit mennä vaikka viisi kertaa viikossa vain haahuilemaan Ateneumiin suomalaisten klassikoiden sekaan.)

Yhdessä savityökurssille
Yhteistä aikaa voit antaa lahjaksi myös ilmoittamalle läheisesi kanssasi savityökurssille. Me kävimme siskoni kanssa keväällä (omista pusseista maksettuna kylläkin) Savisiskojen workshopissa, ja nautimme molemmat siitä suunnattomasti. Myös Septaria järjestää erilaisia keramiikkakursseja. Parasta näissä tietenkin on, että omat tuotokset saa viedä mukanaan kotiin ihasteltaviksi!

Malia Company scented candles

Ekologinen lahjakortti
Lahjakortit ovat joululahjojen klassikko, mutta lahjakortissakin voi tehdä vastuullisemman valinnan. Entäpä jos tavaratalon lahjakortin sijaan hankkisit lahjaksi lahjakortin kotisiivoukseen, e-kirjojen pariin BookBeatiin tai vaikka luonnonkosmetiikkaa myyvään liikeeseen?

Kustomoitu tuotepaketti
Itse pidän myös pienten ekologisten tuotepakettien kokoamisesta lahjaksi. Näin on helppo myös tutustuttaa lahjansaajaa esimerkiski ympäristöll parempiin tuotevalintoihin sekä kodin että kosmetiikan osalta. Kokoa pakettiin esimerkiksi:
ekologisia kotimaisia pesuaineita, bamburättejä ja kestohevipusseja
– hemmeottelupaketti luonnonkosmetiikan kasvonaamiosta sekä edellä mainituista ekologisista kynttilöistä
– kotimaisen pienpaahtimon kahvia tai Teemaan teetä, vastuullista suklaata sekä kotimaista naku-hunajaa

Valmista työkaverille lounas
Sen sijaan että tarjoaisit työkaverillesi lounaan työpaikan läheisessä ravintolassa (omalla lounassetelilläsi, heh), mitä jos lupaisitkin valmistaa teille molemmille herkulliset ja maittavat lounaseväät, joita voitte nauttia yhdessä toimistolla? Itse valmistettu lounas on paljon henkilökohtaisempi kuin tutusta työpaikkaravintolasta tarjottu eväs, eikä kenekään tarvitse lähteä talven pakkaspäivinä pois toimiston lämmöstä.

Anna pistokas
Valmiin kukkapuskan tai jouluhorsman sijaan on ihana saada lahjaksi pistokas tarkkoine hoito-ohjeineen. Talvella pistokkaan kuljetuksessa täytyy toki olla varovainen paleltumien varalta, mutta oikeiden hoito-ohjeiden kanssa joululahja voi tuoda iloa vielä monia vuosia. Mikäli aikaa riittää, etsi kirpputoreilta tai second hand -kaupoista pistokkaalle kaunis ruukku, johon sen voi keväällä istuttaa.

Marraskuun parhaat

2018/11/29



1. Saatiin kotiin uusivanha matto Asennemedian toimistolta, jossa laitettiin sisustuksessa tuulemaan. Sijoitettiin se mäntysuopapesun jälkeen makuuhuoneeseen, ja samalla laitettiin koko makkarin järjestys uusiksi. Tämän jälkeen koko huone on tuntunut ihanan freshiltä ja vähän kuin uudelta.

2. Kuukauden ravintola on ehdottomasti Levain Töölö (Runeberginkatu 29), jossa kävin ensin työtapaamisen jälkeen itsekseni lounaalla ja viikko siitä kävimme siellä Kuisman kanssa myöhäisellä lauantai-aamiaisella. Lounaalla syöty lohi perunoilla oli to die for, eivätkä aamiaisherkut jääneet kyllä kakkosiksi.

3. Marraskuun parhaat kemut olivat ehdottomasti rakkaan ystäväni Essin kolmekymppiset! Välillä tunnen olevani ihan surkea ystävä, kun en aina jaksa/ehdi kysellä kuulumisia ja viestitetellä, mutta onneksi Essin kanssa jutut jatkuu vaikka hetki oltaisiinkin oltu hiljaa. Oli ihana nähdä juhlissa myös muita ystäviä monien vuosien takaa.

4. En ole kauheasti shoppaillut tänä vuonna, mutta nyt tein ihanan löydön Töölön Relovesta. Tähän oversize-neuleeseen olenkin pukeutunut oston jälkeen noin joka toinen päivä. Tätä ja muita kashmir-neuleitani huollan säännöllisesti Arelan kashmir-kammalla.

5. Marraskuussa ehdittiin onneksi nähdä myös paljon ystäviä, mutta kotonakin on tullut loppuvuoden hullun työmäärän vuoksi istuttua hetki jos toinenkin. Mulla marraskuu on yleensä yksi vuoden kiireisimmistä, eikä tämä vuosi ole ollut poikkeus. Vaikka välillä teenkin töitä suhteellisen myöhään ja päivät venyvät pitkiksi, ei väliaikainen paahtaminen haittaa, kun työpiste on tunnelmalliseksi laitettu. Parasta tietenkin on se, että minulle riittää töitä joita rakastan, ja että saan tehdä ne luovuuttani kasvattavassa ympäristössä.



Marraskuussa kuuntelin myös

William Jospehin pianomusiikkia, jonka löysin Spotifyn arkistojeni kautta
Matt D'Avellan The Ground Up Show -podcastia
Michelle Obaman Minun tarinani äänikirjana

Blogin uusi suunta sekä muutama ajatus sen taustalla

2018/11/19



Onpa dramaattisen kuuloinen otsikko! Ei kuitenkaan hätää, ei tässä mitään kovin mullistavaa tapahdu. Mutta olette ehkä tämän vuoden aikana huomanneet, että tahti täällä blogissa on tasaisen rauhallinen, muutama postaus kuukaudessa.

Inhoan kaikkia sellaisia postauksia, jotka aloitellaan pahoittelemalla tahtia tai selitellään syitä hiljaiselon taustalla. Koska tämä blogi on kaukana kaupallisesta blogista (muutamia testiin saatuja naamarasvapurkkeja lukuunottamatta), en koe sinänsä olevani tilivelvollinen kenellekään. Toki näin vaikuttaja- ja somemarkkinoinnin ammattilaisena tiedän, että tasainen julkaisutahti kanavassa kuin kanavassa sitouttaa enemmän seuraajia, kuin tämä minun randomtahtini.

Ja vaikka juuri sanoinkin, että inhoan selittelyjä, haluaisin kuitenkin avata ääneen keloja, jotka ovat pyörineet päässäni tänä vuonna bloggaamiseen liittyen.

Ensinnäkin (ja tästä olen sanonut aiemminkin), kun usean päivän viikossa tekee työtä asiakkaiden blogien ja somejen kanssa, sitä haluaa hieman niihin aiheisiin hajurakoa vapaa-ajalla. Mielestäni ymmärrettävää ammatissa kuin ammatissa, vaikka intohimotyötään tekisikin.

Toisekseen, olen kipuillut myös blogin aihealueiden kanssa. Back in the days kun tämä blogi perustettiin vuonna 2011 oli yleisesti blogiskene aika tosi erilainen. Silloin esittelin täällä asuja, ostoksia, askartelusuunnitelmia juhannuskemuihin ja pöllin Pinterestistä sekä Weheartitistä kuvia. Täällä ja yleisestikin blogeissa olennaisena osana oli uusien tavaroiden esittely tai niistä haaveileminen. Sanomattakin selvää: tämä ajattelutapa on nykyään niin kaukana arvoistani, että välillä en usko olleeni itse se, joka on innoissaan kirjoittanut pitsipaidasta, jonka löysi ihan hullusta alesta hikipajaketjuliikkeestä.


Kuvan kirja on ihanan Karita Sainion 'Hyvin eletty'


Olen kuitenkin saanut paljon palautetta ja toiveita, että kirjoittaisin useammin. Joku jopa kerran sanoi, että minun pitäisi liittyä myös Asennemedian verkostoon. (No, ihan näin asennemedialaisena voin todeta, että meille ei ihan niin vain liitytä, eikä tämä blogi toistaiseksi kaupallisuuden kannalta ole ollut kauhean tuottava, hah.) Tämä tietenkin lämmittää minua, ja olen otettu kaikesta tällaisesta palautteesta.

Viime vuonna harkitsin vakavasti blogin lopettamista. Onhan tätä kirjoitettu jo seitsemän vuotta, ja välillä tämä on tuntunut enemmän velvollisuudelta kuin mukavalta harrastukselta. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että jäisin kaipaamaan blogiani ihan liikaa. Vaikka olenkin enemmän visuaalinen luoja, olen aina pitänyt myös kirjoittamisesta. Jos lopettaisin blogini, haikailisin ehdottomasti eniten juuri kirjoituspuolen perään. (Toisaalta, voisin ehkä silloin alkaa uraani runoilijana – äitini lähetti minulle juuri kuvan tästä upeasta runosta, jonka olin hänelle vuosituhannen alussa kirjoittanut. I see potential!)

Niin omahyväiseltä kuin ehkä kuulostaakin, koen myös, että minulla on joskus ihan oikeasti jotain tärkeää sanottavaa. Välillä postaukset ovat ihan jonninjoutavaa fiilistelyä vailla sen suurempaa informaatiota, muuta kuten vastuullisten tekojen postaus osoitti, kerron joskus myös sellaista, millä on oikeasti merkitystä ja mikä kiinnostaa ihmisiä.

Ihana työkaverini Katja esittikin, että keskittyisin blogissani vastuullisuuteen – hän kun on tainnut kuulla muutaman kestävään kehitykseen liittyvän paasaukseni toimistolla ja joutunut uhrikseni, kun tongin kollegoiden roskia vääristä astioista oikeisiin.



Jonkin aikaa tätä pohdittuani tulin päätökseen: näin teen. Olenhan toki aiemminkin kirjoittanut vastuullisuudesta ja vihreistä arvoista, mutta ajattelin ottaa jatkossa sen blogini kantavaksi teemaksi.

En kuitenkaan väitä olevani mikään pyhä paavali – myös minä teen arjessa virhearviointeja ekologisuuden suhteen ja tulen esimerkiksi lentämään jonkun verran jatkossakin. Ehkä haluankin tuoda esiin myös sitä inhimillistä kipuilua valintoja punnitessa, oikea ratkaisua etsiessä. Ympäristölle ystävällisen elämäntavan löytäminen on kuitenkin sekä arjessani että nykyään myös työssäni suuressa osassa, joten on luontaista, että sama linja jatkuu täällä digimaailmassa. Lupaan myös jatkossa kirjoittaa yrittäjyydestä sekä graafikon elämästä, sillä ne ovat (yllättäen) iso osa minua, ja olen ymmärtänyt näiden aiheiden kiinnostavan myös teitä lukijoita. Lupaan kirjoittaa myös pinnallisemmista asioista, mutta viikottaiseen "wednesday wishlist" haaveiluun epäeettisine tekokuituvaatteineen en taida enää taipua.

Mitä ajatuksia nämä mietteeni teissä herättävät?

Kuulen myös mielelläni toiveita postausten suhteen: onko jotain aihetta, josta toivoisitte pohdintaa esimerkisi vastuullisuuden suhteen, tai haluaisitte, että perehtyisin puolestanne johonkin? Suunnitelmissa lähiviikoille ovat ainakin postauksen vastuullisesta sijoittamisesta sekä hieman ekologisimmista joululahjavaihtoehdoista.

Toivottavasti juttuni jaksavat jatkossakin kiinnostaa teitä – itselleni tämä linjaus tuntuu innostavalta, ja toivonkin tätä myötä myös päivitystahdin reipastuvan.


Lämpöä marraskuisiin iltoihinne,
xo

Posket pehmeinä myös talvella: Pinks Boutique

2018/11/15



Ihan tiedoksi, mikäli et ole sattunut itse vielä sitä huomaamaan:

talvi tulee, ilmat viilenevät.

Itselläni on aina ollut talvisin ongelmana ihon kuivuus. Eritysesti kasvot ovat välillä sellaista koppuraa, että ole monen talven (ja oikeastaan kesänkin) ajaksi luopunut täysin meikkivoiteiden tai vastaavien käytöstä. Pari viikkoa sitten marssin Jolien Uudenmaankadun putiikkiin, kun edellinen kasvoputsaripurkkini oli kaavittu tyhjäksi. Kerroin siellä kuivuusongelmastani ja Jolien Heidi lykkäsi käteeni ruskean purkin saatesanoin:

"Käytä tätä muutama viikko, niin sun maailma mullistuu."





Ihmeaine on Pinks Boutiquen Deep Cleansing Melt, joka on kai viralliselta termiltään puhdistusbalsami. Merkki oli itselleni tuntematon eikä ihme, Pinks Boutique on tullut Jolien valikoimaan vasta alkuvuodesta.

Englantilaisella Pinks Boutiquella on Soil Association -ekosertifointi ja merkin tuotteiden luomuraaka-ainepitoisuus on 70–100 %. Tässä Deep Cleansing Meltissä se on 87 %. Balsamissa on ruohonjuurta ja mandariinia, ja putsarin tuoksu on mieto, mutta erittäin miellyttävä. Sitruunaruoho ehkäisee ja hoitaa tulehduksia, mandariini puolestaan on antiseptinen sekä suojaa, rauhoittaa ja virkistää ihoa. Lisäksi mukana on antioksidantteja ja E-vitamiinia.

Balsamia levitetään nokare kasvojen huolellisesti. Putsari poistaa tehokkaasti myös silmämeikin – itselläni käytössa oleva Avrilin vedenpitävä ripsarikaan ei tuota ongelmia. Levitetty putsari poistetaan musliiniliinalla ja putsaus viimeistellään kasvovedellä. Perään taputtelen vielä öljyn tai seerumin ja silmänympärysvoiteen.



Ja täytyy sanoa, parissa viikossa kasvojen iho on pehmennyt ihan huikeasti!

Olin viikko sitten eräässä haastattelussa, johon päätin pitkästä aikaa laittaa meikin yhteydessä CC-voidetta. Koko päivänä kasvojen ihoa ei kiristänyt eikä meikkivoiteeseen ilmestynyt kuivia kraaterikoppuroita. Uskalsin laittaa CC-voidetta taas heti seuraavana iltana juhliessani ystäväni syntymäpäiviä – vielä kahdelta aamuyöllä kasvoilla oli aika fresh olo!

Tämä tuote onkin ihan selkeästi täydellinen mun talvikuivalle iholle. Merkillä näyttää olevan tämän lisäksi kaksi muuta puhdistusbalsamia sekä pitkä liuta vaikka mitä muita ihanankuuloisia tuotteita.

Heippa siis koppura talvinaama, sinua ei tule ikävä!

Lokakuun parhaat

2018/11/02



1. Lokakuussa meillä on poikaystävän kanssa ensitreffien vuosipäivä. Tänä vuonna juhlistettiin sitä yhteisellä aamiaisella kulman taa aukaistussa Way:ssa. Aamiainen oli super, Way ihanan tunnelmallinen ja sainpa myös vuosipäivälahjaksi kukkasia.

2. Kuluneen kuun aikana oli myös aivan upeita syyssäitä täynnä aurinkoa ja ruskaa! Niistä pidän ja muistelen lämmöllä – toisin kuin niitä loppukuun pakkaspäiviä ja lumisateita!

3. Olen myös vihdoin saanut kesän jälkeen itseni takaisin urheiluruotuun ja viikolle aikataulutettua kahdet tai kolmet treenit. Tällä hetkellä käyn joogaamassa, uimassa ja salilla – pidän siitä, että urheilu on monipuolista, jolloin en myöskään kyllästy siihen niin nopeasti.



4. Kotitoimistolla kaikki pyörii hyvin. Mulla on tällä hetkellä työpöydällä aika monta projektia (ja näköjään myös yksi koira), joiden toivon valistuvan piakoin. Lokakuussa oli pienen työkriisin poikasta, kun usko omaan osaamiseen ja ideointiin horjui. Tuttu ilmiö varmasti kaikille luoville tyypeille.

5. Suurimpana kuluneen kuun aika on kuitenkin pyörinyt mielessä ilmastonmuutosahdistus, josta kirjoitinkin ihan oman postauksen. Oli ihana huomata, millaisen positiivisen vastaanoton postaus sai, ja siitä tulikin mun kahdeksanvuotisen blogihistorian suosituin postaus. Teinpä tällä postauksella myös debyyttini Jodelin blogijuoruissa. Kiitos vielä kaikille ihanille, jotka jakoivat mun postausta (teitä on niin monta, etten edes muistaisi kaikkia, jos alkaisin listaamaan tähän) – ilmastoahdistus pyörii edelleen vahvana mielessä, mutta sydäntä lämmittää hyvän asian leviäminen.


Lokakuussa katsoin myös

Vihreitä valhetia -dokumentin Yle Areenasta
Ensimmäisenä kuussa -elokuvan sekä
ihan liikaa turhia YouTube-videoita

Sunnuntaispa

2018/10/21



Olen ottanut tavaksi viettää sunnuntaisi-iltaisin omaa spa-hetkeäni.

Kotispa on siitä hyvä, että se on edullinen, siellä saa olla ihan omissa oloissaan eikä sitä tarvitse varata viikkoja etukäteen. Tämä oma kotispa-rituaalini on myös varsin ympäristöystävällinen, eikä siinä tarvitse lotrailla turhaan veden kanssa.



Ennen suihkuun pujahtamista tykkään raspata jalat ja kuivaharjata ihon. Kuivaharjauksen teen yleensä aina ennen suihkua, mutta se on myös olellinen osa sunnuntaispata. Jalkaraspina käytän Granitista ostettua hohkakiveä, joka on luonnon omista materiaaleista ja myytiin ilman minkäänlaista pakkausta – suhteellisen ekologinen valinta siis. Tällä hetkellä hohkakiveä ei näytä olevan ainakaan Granitin valikoimassa, mutta varmasti saa useista muistakin paikoista ostettua.

Kuivaharjan olen puolestaan hankkinut The Body Shopista. En ole ihan varma, onko TBS paras mahdollinen kauppa (TBS oli L'Oréalin omistuksessa 2006–2018, joka on yksi ylikansallisista kauneusalan yrityksistä – uudesta omistajasta en tiedä yhtään mitään), mutta se oli aikoinaan ainoa, josta löysin varrettoman kuivaharjan. Harja on kuitenkin valmistettu FSC-merkitystä puusta, mikä on positiivinen asia.

Jos kuivaharjaus ei ole vielä tuttua, niin suosittelen lukemaan vaikka Sunnuntaimedian tai Katja Kokon kirjoituksen aiheesta.



Kuivaharjauksen jälkeen sujahdan suihkuun ja teen normaalin pikaisen hiustenpesun. Suihkussa ollessani kuorin myös kasvot, tämän hetken suosikkini on kotimaisen Frantsilan Uudistava kuorintavoide, josta olen tykännyt tosi paljon.

Suihkun jälkeen levitän kasvoille kasvovettä ja Flow cosmeticsin Ruusunmarja ihonhoitöljyä, jossa on mielestäni moniin öljyihin verrattuna erinomainen hinta-laatusuhde. Sain tuotteen aikoinaan testiin, ja nyt menossa on varmaan jo kolmas purkki.



Vartalolle levitän myös kunnon kosteutuksen, kuivaharjauksen jälkeen ihoni oikein vaatii sitä. Mossan karviaismarjainen kosteuttava vartalovoide on ihana – sain tämän kyseisen purkin myös testiin, mutta tulen ostamaan tätä varmasti itse myös jatkossa. Koostumus on ihanan kevyt ja voide imeytyy nopeasti, mutta samalla kosteuttaa tehokkaasti. Myös tuoksu on taivaallisen raikas.

Ennen nukkumaanmenoa tujautan vielä kunnon kerroksen jalkarasvaa ja sujautan villasukat jalkaan. Sitten olenkin valmis kohtaamaan uuden alkavan viikon!


Onko teillä vastaavia spa-rituaaleja?

Pieniä vastuullisia tekoja

2018/10/14

Turhautunut ja tuskissaan.

Kuvastavat aika hyvin tunteita, joita olen kokenut enenevissä määrin viimeisen viiden vuoden aikana. Erityisesti tänä vuonna on välillä tuntunut, että maailmantuska tulee ja murskaa alleen.

Vaikka olenkin maailmanmenoon yleisesti suhteellisen turhautunut, uskon silti yksilön voimaan ja positiiviseen esimerkkiin. Välillä taistelu on vain tuntunut tosi yksinäiseltä, mutta onneksi keskustelu näistä asioista on viime aikoina lisääntynyt huomattavasti. Maanantaina julkaistu IPCC:n ilmastoraportti oli todella karua luettavaa, mutta salaa olen iloinen sen ollessa niinkin karua. Ehkäpä nyt myös päättäjät, yritykset ja isot massat reagoivat?

Usein kyse voi tietenkin olla vain tahattomasta tietämättömyydestä – olen vihdoin alkanut oppimaan, että kaikki eivät ole yhtä tiedonjanoisia tutkiskelijasieluja kuin minä. Monet kyllä varmasti tekisivät parempia valintoja, mutta heillä ei ole aikaa, kiinnostusta tai resursseja opiskella, selvittää, syynätä ja punnita.

Itse olen aikamoinen salapoliisi, ja tämän vuoksi olen päättänyt laittaa hyvän kiertämään. Tässä siis listaa helpoista ja arkipäiväisistä asioista, joissa voit helposti tehdä vastuullisemman valinnan.


Pieniä vastuullisia tekoja arkeen



Kierrätä: biojäte, muovi, kartonki, paperi, metalli, lasi, paristot, elektroniikkajäte... Vähiten jätettä kuuluisi tulla sekajäteastiaan. Katso roskien kierrätysohjeet oman alueesi jätehuollosta, esimerkiksi Helsingissä HSY:n jäteoppaasta. Mikäli kotitalosi pihassa ei ole kaikkia jäteastioita mieti, voisitko viedä roskat lajittelupisteelle esimerkiksi muita asioita hoitaessasi. Ota vastuuta myös työpaikkasi kierrättämisestä, mikäli kukaan muu ei ole vielä ottanut.

Kompensoi päästöjäsi (päästöjä tulee väkisinkin, teitpä mitä vain) ostamalla esimerkiksi pala suota tai metsää.

– Vältä ruokahävikkiä.

– Päivitä sähkösopimus ekosähköön.

– Vaihda aamukahvi luomuksi & reiluksi, esimerkiksi Arvid Nordquistin kahvit ovat vastuullinen valinta.

– Vaihda kahvimaito kauramaitoon, esimerkiksi Kaslinkin Aito Kaurajuoma Barista ja Oatlyn iKaffe

Kasvispainotteinen ruokavalio on yksi suurimmista ekoteoista, joita yksilö voi tehdä. Netti on täynnä herkullisia kasvisreseptejä, eikä niiden valmistaminen ole yhtään sen vaikeampaa. Mikäli arkailet jonkin kasvipohjaisen raaka-aineen käyttöä, voit aina kysyä neuvoa lähipiiristäsi henkilöltä, jonka luulet tuntevan raaka-aineen. Itse esimerkiksi kokkasin viime viikonloppuna vanhemmilleni kaksi kasvisateriaa, joista he innostuivat kovasti. Eilen äiti kysyikin minulta vielä varmistellen, miten se soijarouhe kannattikaan valmistaa.

– Suosi sesongin kasviksia ja lähellä tuotettua ruokaa. Satokausikalenterilla on paljon reseptejä sesongin kasviksista. Mieti myös mistä ruokasi kuljetetaan ja millaisia vaikutuksia sen tuotannolla on: esimerkiksi riisi ja avokado vaativat kasvaakseen hurjat määrät vettä, ja riisin viljelyn sivuvaikutuksina ovat vedenalaisesta viljelystä johtuvat metaani- ja muut kasvihuonepäästöt.

– Jos syöt kananmunia, osta vain luomua ja lähellä tuotettua. Me syömme munia, mutta nykyään vain Hyvinkäällä olevalta vastuulliselta kanalalta.

– Suosi kotimaista ei-viljeltyä kalaa, vaikka sen kilohinta voisikin olla kalliimpi.

Ostamatta jättäminen on yksi suurimmista vaikutusmahdollisuuksista. Välttele varsinkin suurten ja saastuttavien yritysten tuotteita, jotka saastuttavat paljon ja joiden lonkerot ovat todella syvällä (kuva 1, kuva 2).

– Suosi vintagea/second handia. Me emme esimerkiksi ole ostaneet tähän uuteen asuntoomme yhtään huonekalua uutena, ja suurin osa pienesineistäkin on hankittu käytettynä. Käytetyn ostaminen on aina ekologisempaa kuin uuden, oli kyse siten kalusteista, elektroniikasta tai vaatteista.

– Mieti, voisiko tarvitsemasi asian tehdä itse ostamisen sijasta.

Huolla elektroniikka ja teknologia mahdollisuuksien mukaan sen sijaan, että ostaisit uuden laitteen.

– Suosi kotimaisia pienyrittäjiä ja osta kivijalasta aina, kun se on mahdollista.

– Tilaa ulkomaalaisista nettikaupoista vain suurella harkinnalla. Onko kännykänkuoren tai biletopin lennättäminen Kiinasta kaikkien niiden päästöjen arvoista? Jos tilaat, älä tilaa sovitusmielessä, sillä tuotteiden palauttaminen tuplaa nettioston päästöt etkä voi olla varma, mitä palauttamallesi tuotteelle tehdään.

– Käytä kuukuppia kertakäyttöisten kuukautissuojien sijaan.

– Vaihda kodin puhdistusaineet ekologisiin: yleispesuaine, pyykinpesuaine (et tarvitse huuhteluainetta), tiskiaine, wc:n pesuaine... Esimerkiksi kotimaisella Ole hyvä -merkillä on kattava ja tehokas valikoima, ja ekologisia tuotteita saa esimerkiksi Ruohonjuuresta tai Ekolosta. Ekologisiksi merkeiksi miellettyjä Methodia ja Ecoveria kannattaa kuitenkin välttää, sillä ne merkit on ostanut ylikansallinen SC Johnson.

– Suosi luonnonkosmetiikkaa. Ihania kotimaisia luonnonkosmetiikkamerkkejä ovat muun muassa Flow ja Frantsila. Lue lisää luonnonkosmetiikasta (ja muusta vastuullisuudesta) kaimani Ida365:n blogista.

– Vaihda jokapäiväiset arkituotteet parempiin vaihtoehtoihin: vanupuikot muovisista pahvisiin, vanulaput Reilun kaupan puuvillaan tai kestolappuihin, deodorantti alumiinittomaan ja muovittomaan, tuorekelmu Bee's Wrapiin, niin hammasharjat kuin pesurätit biohajoaviin versioihin, vessapaperi hylsyttömään, nestesaippua palasaippuaan ja niin edelleen.

– Luovu kaupan hedelmä- ja vihannespusseista ja vaihda ne kestoversiohin: ompele vanhoista kangaspaloista (lakanat, paidat, verhot...) pussukoita tai virkkaa kalastajalangasta. Mikäli omat sormet eivät taivu, voi niitä myös ostaa (kiitos linkkivinkistä Lauralle). Kauppojen omat kestohedelmäpussit eivät mielestäni ole kauhean hyvä vaihtoehto, sillä ne on tehty muovista ja olen kuullut niiden kestävyydestä huonoa. Kierrätysmateriaalista tehty on aina parempi.

– Kanna mukana kangas- tai kestokassia, niin sinun ei tarvitse ostaa pussia niin ruoka- kuin muissakaan kaupoissa.

– Mihin sitten roskat? Vaikka et ottaisi tai ostaisi kaupasta pusseja, saat varmasti roskat kierrätettyä. Ainakin meiltä löytyy kotoa vaikka millaisia pusseja: leipäpusseja, sipsipusseja, wc-paperin muovikääre (avaa siististi toisesta päädystä ja tadaa, pussi)...

– Sen sijaan että ostaisit kaupasta viherkasveja, pyydä ystävältä pistokkaita. Voitte myös tehdä vaihtokauppoja eri kasvien pistokkailla. Voit kokeilla kasvattaa itse myös siemenestä vaikkapa avokadoa tai sitruunaa!

– Lenkkeillessäsi harrasta ploggausta, eli roskien poimimista luonnosta.

– Lahjoita vastuulliseen hyväntekeväisyystoimintaan, esimerkisi kasvisruokaa vähävaraisille perheille toimittavaan Venneriin.

– Jos harrastat sijoittamista, sijoita vastuullisesti. Tästä aiheesta juttelin jo aiemmin Instagram-tarinoissani, ja tähän tulen vielä palaamaan myöhemmin omassa blogipostauksessaan.


/ / / / / / / /


Tässäpä nyt alkuun muutama teko arkipäiviin – näillä teoilla säästät niin luontoa kuin rahapussiakin (mieti vaikka ruokahävikin vähentämistä tai mitä rahaa säästät, kun et osta muovipusseja).

Yleisesti on hyvä muistaa, että muutos ei aina ole helppoa. Se voi vaatia aluksi hieman totuttelua ja tapojen muutosta, mutta nopeasti uudetkin tavat sulautuvat arkipäivän tekemiseen. Näitä kaikkia listalla olevia asioita teen osana omaa arkeani, johon kuuluu oman yrityksen pyörittämistä joskus jopa 60 tuntia viikossa, koiran kanssa ulkoilua, urheilua, kotitöitä ja ihan vaan löhöilyä. Vastuullinen elämä ei siis vaadi supervoimia, mutta voit tuntea itsesi superihmiseksi tehdessäsi hyvää jokaisissa arjen valinnoissa.

Toivottavasti postauksesta löytyi hyödyllisiä vinkkejä. Kommenttiboksiin saa jakaa myös omia arjen vastuullisia tekoja!

PS. Seuraa myös Ilmastouutiset-sarjaa YouTubessa, joissa jokainen jakso on täyttä faktaa.

Kesän parhaat

2018/09/26

Okei, nyt se on myönnettävä.

Kesä on loppu.

Viime viikolla kaivelin jo hieman paksumpia vaatteita säilytyksestä, mutta eilen kolmen asteen koleudessa hytistessäni asiasta ei ole enää epäilystäkään.

Annoin itselleni erilaisia vapauksia kesän ajaksi, muun muassa vapauden freelancer-töistä ja blogihommista. Mutta nyt kai on näihinkin tartuttava. Kesä oli kyllä aivan ihana, ja sain nollailtua ajatuksiani todella hyvin. Tässä muutama kesän top-juttu. Kesäseikkailuideni kohokohtia voi käydä myös kurkkaamassa Instagram Storiesista.



1. Telttailu Savossa. Heinäkuun puolessa välissä pakkasimme laina-auton täyteen ja suuntasimme kohti Savoa. Vietimme yhden yön Varkaudessa poikaystäväni isovanhempien luona, ja sen jälkeen suuntasimme retkeilemään Koloveden kansallispuistoon. Kohdalle osuivat aivan huikeat helteet, mutta ainakaan ei tarvinnut pelätä telttailua yön kylmyydessä.



2. Viikko vaeltaen Itävallassa. Palasin reilun viiden vuoden tauon jälkeen elokuussa sieluni lepolaaksoon Itävallan Tiroliin. Aiemmin kävin tuolla lähes joka vuosi, sillä isäni Saksan asunnolta ajomatkaa oli vain muutama tunti. Äiti ja isä olivat vuokranneet sieltä asunnon viikoksi, ja kutsuivat minut ja poikaystäväni mukaan. Tutut kylät ja vuoret siellä edelleen odottivat, nyt tosin katselin niitä ensimmäistä kertaa vaeltajan näkökulmasta.

Viikon aikana kiipeiltiin kaikennäköistä reittiä kivikosta vesiputouksen kosteuttamaan metsäpolkuun, korkeimmillaan 2 611 metriin. Muutaman kerran itkin, mutta aika usein tunsin itseni voittajaksi. Gondolihissillä hurautettiin yli kolmeen kilometriin rinteille, joissa olen niin monet kymmenet kerrat lautaillut. Otimme aurinkoa ja kauhistelimme vuosien aikana kutistunutta jäätikköä. En muista milloin olisin niin haikein mielin lähtenyt kotiin, kuin tältä matkalta lähdin. Lähes joka päivä mietin, milloin pääsen takaisin ja miten saisin elämäni järjestettyä niin, että asuisin laaksossa pidemmän pätkän kerralla.



3. Syyskuu lähti käyntiin ystävieni kanssa Italiassa. Perinteinen lomamme suuntautui tällä kertaa Italian Umbriaan, aiemmin olemme käyneet muun muassa Andalusiassa, Provencessa ja Toscanassa. Viikon aikana emme tehneet oikeastaan paljon mitään, loikoilimme altaalla, söimme hyvin, teimme pari pientä retkeä lähialueille, pelasimme Skip-Boa ja kävimme aikaisin nukkumaan.



4. Seikkailut kesä-Hesassa ja sen ulkopuolella. Kesään mahtui todella monia seikkailuja kotikaupungissa, aina Kivinokan mökkeilystä uintiin Pihlajasaaressa ja piknikeihin Suomenlinnassa. Usein hyppäsimme koira korissa pyörien selkään ja söimme eväitä Helsingin rannoilla, samalla nappasimme ehkä muutaman Geokätkön (minun ja poikaystäväni uusin harrastus!). Mökkeilimme myös muutamia päiviä Naantalissa ja tutkimme kotiseutuni luontonähtävyyksiä Tiirismaalla, uimme enemmän kuin minään kesänä aiemmin.


Lyhyesti sanottuna:

kesä oli ihana.

Vuosi kodissa

2018/07/02

Meillä tuli juuri täyteen vuosi tässä kodissa.

Kuluneen vuoden aikana on tapahtunut paljon, niin hyvää kuin huonoakin. Varsinkin huonoina hetkinä olen ollut kiitollinen tästä kodista, meidän kolmen yhteisestä turvapaikasta.

Koen, että tämä asunto on meidän ensimmäinen oikea koti. Toki olemme poikaystävän kanssa asuneet samassa osoitteessa myös ennen tätä, mutta se edellinen asunto oli sellainen vaihtuvien asukkaiden metamorfoosi, että tietynlaista ajatussidettä oli vaikea muodostaa.




Muistatteko, kun kirjoitin alkuvuodesta 2017 kaipaavani kotia, joka sijaitsee vanhassa talossa mieluiten ylimmissä kerroksissa, jossa on isot ikkunat ja valoa tulvivat huoneet, kaunis valkoinen lankkulattia tai ihana kalanruotoparketti, vaalea avokeittiö hyvällä säilytystilalla (isolla jääkaapilla ja astianpesukoneella), rauhallisella sijainnilla mutta hyvien kulkuyhteyksien päässä, kantakaupungissa.

Tämä koti on lähes kaikkea, mitä uskalsin toivoa.

Ylimmän kerroksen sijaan olemme kolmannessa kerroksessa ja avokeittiön sijaan miellä on niin iso keittiö, että siellä voi järjestää ruokadiskon. Näistä kahdesta asiasta tingin mielelläni tämän kodin osuessa silmiini.

Tingimme myös muutamasta muusta: kylpyhuone on kaukana täydellisestä ahtaine neliöineen ja sinisine laattoineen, mutta päätin heti alussa, että tähän koloon en käytä stressipisteitäni yhtään. Sinne mahtuu pönttö, suihku ja iso pesukone, joten se täyttää tehtävänsä. Meillä ei myöskään ole parveketta, jota aina näin kesäisin kaipaan. Onneksi ikkunalaudat ovat leveät yrttien kasvattamiselle ja läheltä löytyy niin paljon puistoja ja terasseja, joille istahtaa.

Aamukahvin juon välillä Midin ikkunapaikalla katsellen puita ja ulkona kirkuvia lokkeja. Olohuoneen pikkuikkunoista leijailee raikkaan aamuilman tuoksua, ja mielikuvaleikkini parvekekahveista menee lähes täydestä.



Ystäväni sanoi viime vierailullaan, että meidän koti tuoksuu puulta. Sellaiselta todella kotoisalta, kuin mummolassa.

Huomaan sen itsekin silloin, kun palaan pidemmän poissaolon jälkeen takaisin kotiin. Pehmeä tuoksu ottaa minut vastaan kodin kynnyksellä, toivottaen hellästi tervetulleeksi takaisin.

Minulle kotimme tuoksu on kuitenkin aamuilman raikkaus – se, joka leijailee asunnossa avatessani makuuhuoneen oven yöunien jälkeen. Tuo tuoksu vie minut saman tien takaisin niihin ensimmäisiin aamuihin, jotka tässä kodissa vietin. Edellisessä kodissa emme voineet kadulta kuuluvien äänien vuoksi nukkua ikkunat auki, eikä ahtaalta, ratikoiden täyttämältä puuttomalta kadulta tullut ilma tuoksunut koskaan raikkaalta.

Olin ensimmäiset viikon aivan huumassa tuosta yön aikana kotiimme saapuneesta ihmeellisestä seesteisyydestä.

Ja aika usein meillä tuoksuu myös vastajauhettu kahvi.




Aiemmin olen ollut aika malttamaton, varsinkin kodin sisustukseen liittyen. Minulle on ollut tärkeää saada asunto mahdollisimman pian "valmiiksi", kaikki paikoilleen. Jokin on kuitenkin muuttunut tämän kodin kohdalla.

Haahuilimme useita kuukausia erilaisten välivaihdeiden seassa, ilman tarkempia suunnitelmia esimerkiksi makuuhuoneen sisustuksesta. Emme ole tainneet ostaa tähän astuntoon mitään kalusteita uutena, vaan kaikki on tullut joko edellisistä asunnoistamme tai haalittu kasaan second handina kirpputoreilta, vintage-liikkeistä ja ystäviltä. Ehkä tämäkin on osaltaan saanut minua vähän rauhoittumaan – täydellisiä second hand -löytöjä kun ei voi muuta kuin odottaa.

Vuoden jälkeen voisi sanoa että kotimme on valmis – mutta silti se ei ole. Tavarat seikkailevat paikasta toiseen ja ulkonäkö muovautuu koko ajan, pikkuhiljaa.

Kaksi isompaa hankintaa meillä on ollut alusta asti mielessä: uusi sohva ja uusi sänky. Emme kuitenkaan halua tinkiä kummankaan laadusta, ekologisuudesta tai ulkonäöstä vain hinnan takia ja väliaikaisratkaisuja emme hyväksy, joten ei auta muuta kuin odotella, että raaskimme hankkia edes toisen näistä.




Oon löytänyt mitä etsinyt,

oon tässä ja nyt

Airbnb-asuntomme New Yorkissa

2018/06/26

New Yorkin matkastamme on jo noin kuukausi, mutta ajattelin silti jakaa teille vinkin kämpästä, jossa yövyimme.

Hetken hotellivalikoimaa silmäiltyäni oli aika selvää, että kallistumme New Yorkissa Airbnb:n puoleen. Silmiini osui ihan täydellinen löytö Brooklynistä, Atlantic Avenuen terminaalin kupeesta. Asuntoa vuokraa designerina toimiva Shmuel, joka itse myös asuu siellä. Aiemmin olen ollut vain Airbnb-asunnoissa, jotka ovat pelkästään vuokrausta varten – olikin aika jäännittävää asua oikeassa kodissa, jossa oli asukkaan henkilökohtaisia tavaroita tallessa!



Sen lisäksi, että asunto oli todella tilava, toimiva ja meidän tyylisesti sisustettu, oli Shmuel mitä ystävällisin host! Saimme vapaasti käyttää kaapeista löytyviä tuotteita, katsella hänen Netflixiään ja lukea vielä sanomalehteäkin. Kaikki muodollisuudet hoituivat myös mutkattomasti, ja hän laittoi vielä listan lähikulmien suosituksista.

Vaikka asunnossa on nukkumapaikkoja vain kahdelle (parisänky) olisi neliöiden puolesta mahtunut yöpyjiä enemmänkin. Asunnossa oli iso, hyvinvarusteltu keittiö, tilava ruokapöytä, kaksi kylpyhuonetta ja löytyi sieltä myös pyykinpesukonekin. Parasta asunnossa oli kuitenkin jättimäinen parveke/terassi, joka oli ihanan tunnelmallisesti laitettu. Harmi vain, että meidän vierailupäivinämme satoi useimmiten kuin saavista kaatamalla...



Asunnolta käveli Manhattanille Brooklyn Bridgen kautta vajaan tunnin (turistivauhti) ja aivan vieressä oli Atlantic Terminal, jonka kautta kulki useita subway-linjoja sekä junia. Metroja meni usein, mutta matkaan kannatti kuitenkin varata reilusti aikaa – kuten New Yorkissa muutenkin. Ympäriltä löytyi myös kaikenlaista ravintolaa ja baaria, kuin myös Whole Foods sekä kaikenlaisia kauppoja. Me söimme aamiaisen aina asunnolla töitä tehden, ja tämän vuoksi esimerkiksi nurkan takana ollut Whole Foods oli täys kymppi.



Shmuelin asunto Airbnb:ssä
>> täällä <<

Tämä oli nyt meidän viides Airbnb-asunto, ja toistaiseksi kaikki on sujunut aina täydellisesti! Jatketaan siis palvelun käyttämistä varmasti myös jatkossa.

Jos et ole vielä käyttänyt ennen Airbnb:tä, voin lämmöllä suositella kokeilemaan! Tästä linkistä varaamalla saat ensimmäisestä Airbnb-matkastasi 30 euron edestä matkustuspisteitä, kun varauksen summa on vähintään 65 euroa.

© Happy daysAll rights reserved