Blogin uusi suunta sekä muutama ajatus sen taustalla

2018/11/19



Onpa dramaattisen kuuloinen otsikko! Ei kuitenkaan hätää, ei tässä mitään kovin mullistavaa tapahdu. Mutta olette ehkä tämän vuoden aikana huomanneet, että tahti täällä blogissa on tasaisen rauhallinen, muutama postaus kuukaudessa.

Inhoan kaikkia sellaisia postauksia, jotka aloitellaan pahoittelemalla tahtia tai selitellään syitä hiljaiselon taustalla. Koska tämä blogi on kaukana kaupallisesta blogista (muutamia testiin saatuja naamarasvapurkkeja lukuunottamatta), en koe sinänsä olevani tilivelvollinen kenellekään. Toki näin vaikuttaja- ja somemarkkinoinnin ammattilaisena tiedän, että tasainen julkaisutahti kanavassa kuin kanavassa sitouttaa enemmän seuraajia, kuin tämä minun randomtahtini.

Ja vaikka juuri sanoinkin, että inhoan selittelyjä, haluaisin kuitenkin avata ääneen keloja, jotka ovat pyörineet päässäni tänä vuonna bloggaamiseen liittyen.

Ensinnäkin (ja tästä olen sanonut aiemminkin), kun usean päivän viikossa tekee työtä asiakkaiden blogien ja somejen kanssa, sitä haluaa hieman niihin aiheisiin hajurakoa vapaa-ajalla. Mielestäni ymmärrettävää ammatissa kuin ammatissa, vaikka intohimotyötään tekisikin.

Toisekseen, olen kipuillut myös blogin aihealueiden kanssa. Back in the days kun tämä blogi perustettiin vuonna 2011 oli yleisesti blogiskene aika tosi erilainen. Silloin esittelin täällä asuja, ostoksia, askartelusuunnitelmia juhannuskemuihin ja pöllin Pinterestistä sekä Weheartitistä kuvia. Täällä ja yleisestikin blogeissa olennaisena osana oli uusien tavaroiden esittely tai niistä haaveileminen. Sanomattakin selvää: tämä ajattelutapa on nykyään niin kaukana arvoistani, että välillä en usko olleeni itse se, joka on innoissaan kirjoittanut pitsipaidasta, jonka löysi ihan hullusta alesta hikipajaketjuliikkeestä.


Kuvan kirja on ihanan Karita Sainion 'Hyvin eletty'


Olen kuitenkin saanut paljon palautetta ja toiveita, että kirjoittaisin useammin. Joku jopa kerran sanoi, että minun pitäisi liittyä myös Asennemedian verkostoon. (No, ihan näin asennemedialaisena voin todeta, että meille ei ihan niin vain liitytä, eikä tämä blogi toistaiseksi kaupallisuuden kannalta ole ollut kauhean tuottava, hah.) Tämä tietenkin lämmittää minua, ja olen otettu kaikesta tällaisesta palautteesta.

Viime vuonna harkitsin vakavasti blogin lopettamista. Onhan tätä kirjoitettu jo seitsemän vuotta, ja välillä tämä on tuntunut enemmän velvollisuudelta kuin mukavalta harrastukselta. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että jäisin kaipaamaan blogiani ihan liikaa. Vaikka olenkin enemmän visuaalinen luoja, olen aina pitänyt myös kirjoittamisesta. Jos lopettaisin blogini, haikailisin ehdottomasti eniten juuri kirjoituspuolen perään. (Toisaalta, voisin ehkä silloin alkaa uraani runoilijana – äitini lähetti minulle juuri kuvan tästä upeasta runosta, jonka olin hänelle vuosituhannen alussa kirjoittanut. I see potential!)

Niin omahyväiseltä kuin ehkä kuulostaakin, koen myös, että minulla on joskus ihan oikeasti jotain tärkeää sanottavaa. Välillä postaukset ovat ihan jonninjoutavaa fiilistelyä vailla sen suurempaa informaatiota, muuta kuten vastuullisten tekojen postaus osoitti, kerron joskus myös sellaista, millä on oikeasti merkitystä ja mikä kiinnostaa ihmisiä.

Ihana työkaverini Katja esittikin, että keskittyisin blogissani vastuullisuuteen – hän kun on tainnut kuulla muutaman kestävään kehitykseen liittyvän paasaukseni toimistolla ja joutunut uhrikseni, kun tongin kollegoiden roskia vääristä astioista oikeisiin.



Jonkin aikaa tätä pohdittuani tulin päätökseen: näin teen. Olenhan toki aiemminkin kirjoittanut vastuullisuudesta ja vihreistä arvoista, mutta ajattelin ottaa jatkossa sen blogini kantavaksi teemaksi.

En kuitenkaan väitä olevani mikään pyhä paavali – myös minä teen arjessa virhearviointeja ekologisuuden suhteen ja tulen esimerkiksi lentämään jonkun verran jatkossakin. Ehkä haluankin tuoda esiin myös sitä inhimillistä kipuilua valintoja punnitessa, oikea ratkaisua etsiessä. Ympäristölle ystävällisen elämäntavan löytäminen on kuitenkin sekä arjessani että nykyään myös työssäni suuressa osassa, joten on luontaista, että sama linja jatkuu täällä digimaailmassa. Lupaan myös jatkossa kirjoittaa yrittäjyydestä sekä graafikon elämästä, sillä ne ovat (yllättäen) iso osa minua, ja olen ymmärtänyt näiden aiheiden kiinnostavan myös teitä lukijoita. Lupaan kirjoittaa myös pinnallisemmista asioista, mutta viikottaiseen "wednesday wishlist" haaveiluun epäeettisine tekokuituvaatteineen en taida enää taipua.

Mitä ajatuksia nämä mietteeni teissä herättävät?

Kuulen myös mielelläni toiveita postausten suhteen: onko jotain aihetta, josta toivoisitte pohdintaa esimerkisi vastuullisuuden suhteen, tai haluaisitte, että perehtyisin puolestanne johonkin? Suunnitelmissa lähiviikoille ovat ainakin postauksen vastuullisesta sijoittamisesta sekä hieman ekologisimmista joululahjavaihtoehdoista.

Toivottavasti juttuni jaksavat jatkossakin kiinnostaa teitä – itselleni tämä linjaus tuntuu innostavalta, ja toivonkin tätä myötä myös päivitystahdin reipastuvan.


Lämpöä marraskuisiin iltoihinne,
xo

Posket pehmeinä myös talvella: Pinks Boutique

2018/11/15



Ihan tiedoksi, mikäli et ole sattunut itse vielä sitä huomaamaan:

talvi tulee, ilmat viilenevät.

Itselläni on aina ollut talvisin ongelmana ihon kuivuus. Eritysesti kasvot ovat välillä sellaista koppuraa, että ole monen talven (ja oikeastaan kesänkin) ajaksi luopunut täysin meikkivoiteiden tai vastaavien käytöstä. Pari viikkoa sitten marssin Jolien Uudenmaankadun putiikkiin, kun edellinen kasvoputsaripurkkini oli kaavittu tyhjäksi. Kerroin siellä kuivuusongelmastani ja Jolien Heidi lykkäsi käteeni ruskean purkin saatesanoin:

"Käytä tätä muutama viikko, niin sun maailma mullistuu."





Ihmeaine on Pinks Boutiquen Deep Cleansing Melt, joka on kai viralliselta termiltään puhdistusbalsami. Merkki oli itselleni tuntematon eikä ihme, Pinks Boutique on tullut Jolien valikoimaan vasta alkuvuodesta.

Englantilaisella Pinks Boutiquella on Soil Association -ekosertifointi ja merkin tuotteiden luomuraaka-ainepitoisuus on 70–100 %. Tässä Deep Cleansing Meltissä se on 87 %. Balsamissa on ruohonjuurta ja mandariinia, ja putsarin tuoksu on mieto, mutta erittäin miellyttävä. Sitruunaruoho ehkäisee ja hoitaa tulehduksia, mandariini puolestaan on antiseptinen sekä suojaa, rauhoittaa ja virkistää ihoa. Lisäksi mukana on antioksidantteja ja E-vitamiinia.

Balsamia levitetään nokare kasvojen huolellisesti. Putsari poistaa tehokkaasti myös silmämeikin – itselläni käytössa oleva Avrilin vedenpitävä ripsarikaan ei tuota ongelmia. Levitetty putsari poistetaan musliiniliinalla ja putsaus viimeistellään kasvovedellä. Perään taputtelen vielä öljyn tai seerumin ja silmänympärysvoiteen.



Ja täytyy sanoa, parissa viikossa kasvojen iho on pehmennyt ihan huikeasti!

Olin viikko sitten eräässä haastattelussa, johon päätin pitkästä aikaa laittaa meikin yhteydessä CC-voidetta. Koko päivänä kasvojen ihoa ei kiristänyt eikä meikkivoiteeseen ilmestynyt kuivia kraaterikoppuroita. Uskalsin laittaa CC-voidetta taas heti seuraavana iltana juhliessani ystäväni syntymäpäiviä – vielä kahdelta aamuyöllä kasvoilla oli aika fresh olo!

Tämä tuote onkin ihan selkeästi täydellinen mun talvikuivalle iholle. Merkillä näyttää olevan tämän lisäksi kaksi muuta puhdistusbalsamia sekä pitkä liuta vaikka mitä muita ihanankuuloisia tuotteita.

Heippa siis koppura talvinaama, sinua ei tule ikävä!

Lokakuun parhaat

2018/11/02



1. Lokakuussa meillä on poikaystävän kanssa ensitreffien vuosipäivä. Tänä vuonna juhlistettiin sitä yhteisellä aamiaisella kulman taa aukaistussa Way:ssa. Aamiainen oli super, Way ihanan tunnelmallinen ja sainpa myös vuosipäivälahjaksi kukkasia.

2. Kuluneen kuun aikana oli myös aivan upeita syyssäitä täynnä aurinkoa ja ruskaa! Niistä pidän ja muistelen lämmöllä – toisin kuin niitä loppukuun pakkaspäiviä ja lumisateita!

3. Olen myös vihdoin saanut kesän jälkeen itseni takaisin urheiluruotuun ja viikolle aikataulutettua kahdet tai kolmet treenit. Tällä hetkellä käyn joogaamassa, uimassa ja salilla – pidän siitä, että urheilu on monipuolista, jolloin en myöskään kyllästy siihen niin nopeasti.



4. Kotitoimistolla kaikki pyörii hyvin. Mulla on tällä hetkellä työpöydällä aika monta projektia (ja näköjään myös yksi koira), joiden toivon valistuvan piakoin. Lokakuussa oli pienen työkriisin poikasta, kun usko omaan osaamiseen ja ideointiin horjui. Tuttu ilmiö varmasti kaikille luoville tyypeille.

5. Suurimpana kuluneen kuun aika on kuitenkin pyörinyt mielessä ilmastonmuutosahdistus, josta kirjoitinkin ihan oman postauksen. Oli ihana huomata, millaisen positiivisen vastaanoton postaus sai, ja siitä tulikin mun kahdeksanvuotisen blogihistorian suosituin postaus. Teinpä tällä postauksella myös debyyttini Jodelin blogijuoruissa. Kiitos vielä kaikille ihanille, jotka jakoivat mun postausta (teitä on niin monta, etten edes muistaisi kaikkia, jos alkaisin listaamaan tähän) – ilmastoahdistus pyörii edelleen vahvana mielessä, mutta sydäntä lämmittää hyvän asian leviäminen.


Lokakuussa katsoin myös

Vihreitä valhetia -dokumentin Yle Areenasta
Ensimmäisenä kuussa -elokuvan sekä
ihan liikaa turhia YouTube-videoita

Sunnuntaispa

2018/10/21



Olen ottanut tavaksi viettää sunnuntaisi-iltaisin omaa spa-hetkeäni.

Kotispa on siitä hyvä, että se on edullinen, siellä saa olla ihan omissa oloissaan eikä sitä tarvitse varata viikkoja etukäteen. Tämä oma kotispa-rituaalini on myös varsin ympäristöystävällinen, eikä siinä tarvitse lotrailla turhaan veden kanssa.



Ennen suihkuun pujahtamista tykkään raspata jalat ja kuivaharjata ihon. Kuivaharjauksen teen yleensä aina ennen suihkua, mutta se on myös olellinen osa sunnuntaispata. Jalkaraspina käytän Granitista ostettua hohkakiveä, joka on luonnon omista materiaaleista ja myytiin ilman minkäänlaista pakkausta – suhteellisen ekologinen valinta siis. Tällä hetkellä hohkakiveä ei näytä olevan ainakaan Granitin valikoimassa, mutta varmasti saa useista muistakin paikoista ostettua.

Kuivaharjan olen puolestaan hankkinut The Body Shopista. En ole ihan varma, onko TBS paras mahdollinen kauppa (TBS oli L'Oréalin omistuksessa 2006–2018, joka on yksi ylikansallisista kauneusalan yrityksistä – uudesta omistajasta en tiedä yhtään mitään), mutta se oli aikoinaan ainoa, josta löysin varrettoman kuivaharjan. Harja on kuitenkin valmistettu FSC-merkitystä puusta, mikä on positiivinen asia.

Jos kuivaharjaus ei ole vielä tuttua, niin suosittelen lukemaan vaikka Sunnuntaimedian tai Katja Kokon kirjoituksen aiheesta.



Kuivaharjauksen jälkeen sujahdan suihkuun ja teen normaalin pikaisen hiustenpesun. Suihkussa ollessani kuorin myös kasvot, tämän hetken suosikkini on kotimaisen Frantsilan Uudistava kuorintavoide, josta olen tykännyt tosi paljon.

Suihkun jälkeen levitän kasvoille kasvovettä ja Flow cosmeticsin Ruusunmarja ihonhoitöljyä, jossa on mielestäni moniin öljyihin verrattuna erinomainen hinta-laatusuhde. Sain tuotteen aikoinaan testiin, ja nyt menossa on varmaan jo kolmas purkki.



Vartalolle levitän myös kunnon kosteutuksen, kuivaharjauksen jälkeen ihoni oikein vaatii sitä. Mossan karviaismarjainen kosteuttava vartalovoide on ihana – sain tämän kyseisen purkin myös testiin, mutta tulen ostamaan tätä varmasti itse myös jatkossa. Koostumus on ihanan kevyt ja voide imeytyy nopeasti, mutta samalla kosteuttaa tehokkaasti. Myös tuoksu on taivaallisen raikas.

Ennen nukkumaanmenoa tujautan vielä kunnon kerroksen jalkarasvaa ja sujautan villasukat jalkaan. Sitten olenkin valmis kohtaamaan uuden alkavan viikon!


Onko teillä vastaavia spa-rituaaleja?

Pieniä vastuullisia tekoja

2018/10/14

Turhautunut ja tuskissaan.

Kuvastavat aika hyvin tunteita, joita olen kokenut enenevissä määrin viimeisen viiden vuoden aikana. Erityisesti tänä vuonna on välillä tuntunut, että maailmantuska tulee ja murskaa alleen.

Vaikka olenkin maailmanmenoon yleisesti suhteellisen turhautunut, uskon silti yksilön voimaan ja positiiviseen esimerkkiin. Välillä taistelu on vain tuntunut tosi yksinäiseltä, mutta onneksi keskustelu näistä asioista on viime aikoina lisääntynyt huomattavasti. Maanantaina julkaistu IPCC:n ilmastoraportti oli todella karua luettavaa, mutta salaa olen iloinen sen ollessa niinkin karua. Ehkäpä nyt myös päättäjät, yritykset ja isot massat reagoivat?

Usein kyse voi tietenkin olla vain tahattomasta tietämättömyydestä – olen vihdoin alkanut oppimaan, että kaikki eivät ole yhtä tiedonjanoisia tutkiskelijasieluja kuin minä. Monet kyllä varmasti tekisivät parempia valintoja, mutta heillä ei ole aikaa, kiinnostusta tai resursseja opiskella, selvittää, syynätä ja punnita.

Itse olen aikamoinen salapoliisi, ja tämän vuoksi olen päättänyt laittaa hyvän kiertämään. Tässä siis listaa helpoista ja arkipäiväisistä asioista, joissa voit helposti tehdä vastuullisemman valinnan.


Pieniä vastuullisia tekoja arkeen



Kierrätä: biojäte, muovi, kartonki, paperi, metalli, lasi, paristot, elektroniikkajäte... Vähiten jätettä kuuluisi tulla sekajäteastiaan. Katso roskien kierrätysohjeet oman alueesi jätehuollosta, esimerkiksi Helsingissä HSY:n jäteoppaasta. Mikäli kotitalosi pihassa ei ole kaikkia jäteastioita mieti, voisitko viedä roskat lajittelupisteelle esimerkiksi muita asioita hoitaessasi. Ota vastuuta myös työpaikkasi kierrättämisestä, mikäli kukaan muu ei ole vielä ottanut.

Kompensoi päästöjäsi (päästöjä tulee väkisinkin, teitpä mitä vain) ostamalla esimerkiksi pala suota tai metsää.

– Vältä ruokahävikkiä.

– Päivitä sähkösopimus ekosähköön.

– Vaihda aamukahvi luomuksi & reiluksi, esimerkiksi Arvid Nordquistin kahvit ovat vastuullinen valinta.

– Vaihda kahvimaito kauramaitoon, esimerkiksi Kaslinkin Aito Kaurajuoma Barista ja Oatlyn iKaffe

Kasvispainotteinen ruokavalio on yksi suurimmista ekoteoista, joita yksilö voi tehdä. Netti on täynnä herkullisia kasvisreseptejä, eikä niiden valmistaminen ole yhtään sen vaikeampaa. Mikäli arkailet jonkin kasvipohjaisen raaka-aineen käyttöä, voit aina kysyä neuvoa lähipiiristäsi henkilöltä, jonka luulet tuntevan raaka-aineen. Itse esimerkiksi kokkasin viime viikonloppuna vanhemmilleni kaksi kasvisateriaa, joista he innostuivat kovasti. Eilen äiti kysyikin minulta vielä varmistellen, miten se soijarouhe kannattikaan valmistaa.

– Suosi sesongin kasviksia ja lähellä tuotettua ruokaa. Satokausikalenterilla on paljon reseptejä sesongin kasviksista. Mieti myös mistä ruokasi kuljetetaan ja millaisia vaikutuksia sen tuotannolla on: esimerkiksi riisi ja avokado vaativat kasvaakseen hurjat määrät vettä, ja riisin viljelyn sivuvaikutuksina ovat vedenalaisesta viljelystä johtuvat metaani- ja muut kasvihuonepäästöt.

– Jos syöt kananmunia, osta vain luomua ja lähellä tuotettua. Me syömme munia, mutta nykyään vain Hyvinkäällä olevalta vastuulliselta kanalalta.

– Suosi kotimaista ei-viljeltyä kalaa, vaikka sen kilohinta voisikin olla kalliimpi.

Ostamatta jättäminen on yksi suurimmista vaikutusmahdollisuuksista. Välttele varsinkin suurten ja saastuttavien yritysten tuotteita, jotka saastuttavat paljon ja joiden lonkerot ovat todella syvällä (kuva 1, kuva 2).

– Suosi vintagea/second handia. Me emme esimerkiksi ole ostaneet tähän uuteen asuntoomme yhtään huonekalua uutena, ja suurin osa pienesineistäkin on hankittu käytettynä. Käytetyn ostaminen on aina ekologisempaa kuin uuden, oli kyse siten kalusteista, elektroniikasta tai vaatteista.

– Mieti, voisiko tarvitsemasi asian tehdä itse ostamisen sijasta.

Huolla elektroniikka ja teknologia mahdollisuuksien mukaan sen sijaan, että ostaisit uuden laitteen.

– Suosi kotimaisia pienyrittäjiä ja osta kivijalasta aina, kun se on mahdollista.

– Tilaa ulkomaalaisista nettikaupoista vain suurella harkinnalla. Onko kännykänkuoren tai biletopin lennättäminen Kiinasta kaikkien niiden päästöjen arvoista? Jos tilaat, älä tilaa sovitusmielessä, sillä tuotteiden palauttaminen tuplaa nettioston päästöt etkä voi olla varma, mitä palauttamallesi tuotteelle tehdään.

– Käytä kuukuppia kertakäyttöisten kuukautissuojien sijaan.

– Vaihda kodin puhdistusaineet ekologisiin: yleispesuaine, pyykinpesuaine (et tarvitse huuhteluainetta), tiskiaine, wc:n pesuaine... Esimerkiksi kotimaisella Ole hyvä -merkillä on kattava ja tehokas valikoima, ja ekologisia tuotteita saa esimerkiksi Ruohonjuuresta tai Ekolosta. Ekologisiksi merkeiksi miellettyjä Methodia ja Ecoveria kannattaa kuitenkin välttää, sillä ne merkit on ostanut ylikansallinen SC Johnson.

– Suosi luonnonkosmetiikkaa. Ihania kotimaisia luonnonkosmetiikkamerkkejä ovat muun muassa Flow ja Frantsila. Lue lisää luonnonkosmetiikasta (ja muusta vastuullisuudesta) kaimani Ida365:n blogista.

– Vaihda jokapäiväiset arkituotteet parempiin vaihtoehtoihin: vanupuikot muovisista pahvisiin, vanulaput Reilun kaupan puuvillaan tai kestolappuihin, deodorantti alumiinittomaan ja muovittomaan, tuorekelmu Bee's Wrapiin, niin hammasharjat kuin pesurätit biohajoaviin versioihin, vessapaperi hylsyttömään, nestesaippua palasaippuaan ja niin edelleen.

– Luovu kaupan hedelmä- ja vihannespusseista ja vaihda ne kestoversiohin: ompele vanhoista kangaspaloista (lakanat, paidat, verhot...) pussukoita tai virkkaa kalastajalangasta. Mikäli omat sormet eivät taivu, voi niitä myös ostaa (kiitos linkkivinkistä Lauralle). Kauppojen omat kestohedelmäpussit eivät mielestäni ole kauhean hyvä vaihtoehto, sillä ne on tehty muovista ja olen kuullut niiden kestävyydestä huonoa. Kierrätysmateriaalista tehty on aina parempi.

– Kanna mukana kangas- tai kestokassia, niin sinun ei tarvitse ostaa pussia niin ruoka- kuin muissakaan kaupoissa.

– Mihin sitten roskat? Vaikka et ottaisi tai ostaisi kaupasta pusseja, saat varmasti roskat kierrätettyä. Ainakin meiltä löytyy kotoa vaikka millaisia pusseja: leipäpusseja, sipsipusseja, wc-paperin muovikääre (avaa siististi toisesta päädystä ja tadaa, pussi)...

– Sen sijaan että ostaisit kaupasta viherkasveja, pyydä ystävältä pistokkaita. Voitte myös tehdä vaihtokauppoja eri kasvien pistokkailla. Voit kokeilla kasvattaa itse myös siemenestä vaikkapa avokadoa tai sitruunaa!

– Lenkkeillessäsi harrasta ploggausta, eli roskien poimimista luonnosta.

– Lahjoita vastuulliseen hyväntekeväisyystoimintaan, esimerkisi kasvisruokaa vähävaraisille perheille toimittavaan Venneriin.

– Jos harrastat sijoittamista, sijoita vastuullisesti. Tästä aiheesta juttelin jo aiemmin Instagram-tarinoissani, ja tähän tulen vielä palaamaan myöhemmin omassa blogipostauksessaan.


/ / / / / / / /


Tässäpä nyt alkuun muutama teko arkipäiviin – näillä teoilla säästät niin luontoa kuin rahapussiakin (mieti vaikka ruokahävikin vähentämistä tai mitä rahaa säästät, kun et osta muovipusseja).

Yleisesti on hyvä muistaa, että muutos ei aina ole helppoa. Se voi vaatia aluksi hieman totuttelua ja tapojen muutosta, mutta nopeasti uudetkin tavat sulautuvat arkipäivän tekemiseen. Näitä kaikkia listalla olevia asioita teen osana omaa arkeani, johon kuuluu oman yrityksen pyörittämistä joskus jopa 60 tuntia viikossa, koiran kanssa ulkoilua, urheilua, kotitöitä ja ihan vaan löhöilyä. Vastuullinen elämä ei siis vaadi supervoimia, mutta voit tuntea itsesi superihmiseksi tehdessäsi hyvää jokaisissa arjen valinnoissa.

Toivottavasti postauksesta löytyi hyödyllisiä vinkkejä. Kommenttiboksiin saa jakaa myös omia arjen vastuullisia tekoja!

PS. Seuraa myös Ilmastouutiset-sarjaa YouTubessa, joissa jokainen jakso on täyttä faktaa.

Kesän parhaat

2018/09/26

Okei, nyt se on myönnettävä.

Kesä on loppu.

Viime viikolla kaivelin jo hieman paksumpia vaatteita säilytyksestä, mutta eilen kolmen asteen koleudessa hytistessäni asiasta ei ole enää epäilystäkään.

Annoin itselleni erilaisia vapauksia kesän ajaksi, muun muassa vapauden freelancer-töistä ja blogihommista. Mutta nyt kai on näihinkin tartuttava. Kesä oli kyllä aivan ihana, ja sain nollailtua ajatuksiani todella hyvin. Tässä muutama kesän top-juttu. Kesäseikkailuideni kohokohtia voi käydä myös kurkkaamassa Instagram Storiesista.



1. Telttailu Savossa. Heinäkuun puolessa välissä pakkasimme laina-auton täyteen ja suuntasimme kohti Savoa. Vietimme yhden yön Varkaudessa poikaystäväni isovanhempien luona, ja sen jälkeen suuntasimme retkeilemään Koloveden kansallispuistoon. Kohdalle osuivat aivan huikeat helteet, mutta ainakaan ei tarvinnut pelätä telttailua yön kylmyydessä.



2. Viikko vaeltaen Itävallassa. Palasin reilun viiden vuoden tauon jälkeen elokuussa sieluni lepolaaksoon Itävallan Tiroliin. Aiemmin kävin tuolla lähes joka vuosi, sillä isäni Saksan asunnolta ajomatkaa oli vain muutama tunti. Äiti ja isä olivat vuokranneet sieltä asunnon viikoksi, ja kutsuivat minut ja poikaystäväni mukaan. Tutut kylät ja vuoret siellä edelleen odottivat, nyt tosin katselin niitä ensimmäistä kertaa vaeltajan näkökulmasta.

Viikon aikana kiipeiltiin kaikennäköistä reittiä kivikosta vesiputouksen kosteuttamaan metsäpolkuun, korkeimmillaan 2 611 metriin. Muutaman kerran itkin, mutta aika usein tunsin itseni voittajaksi. Gondolihissillä hurautettiin yli kolmeen kilometriin rinteille, joissa olen niin monet kymmenet kerrat lautaillut. Otimme aurinkoa ja kauhistelimme vuosien aikana kutistunutta jäätikköä. En muista milloin olisin niin haikein mielin lähtenyt kotiin, kuin tältä matkalta lähdin. Lähes joka päivä mietin, milloin pääsen takaisin ja miten saisin elämäni järjestettyä niin, että asuisin laaksossa pidemmän pätkän kerralla.



3. Syyskuu lähti käyntiin ystävieni kanssa Italiassa. Perinteinen lomamme suuntautui tällä kertaa Italian Umbriaan, aiemmin olemme käyneet muun muassa Andalusiassa, Provencessa ja Toscanassa. Viikon aikana emme tehneet oikeastaan paljon mitään, loikoilimme altaalla, söimme hyvin, teimme pari pientä retkeä lähialueille, pelasimme Skip-Boa ja kävimme aikaisin nukkumaan.



4. Seikkailut kesä-Hesassa ja sen ulkopuolella. Kesään mahtui todella monia seikkailuja kotikaupungissa, aina Kivinokan mökkeilystä uintiin Pihlajasaaressa ja piknikeihin Suomenlinnassa. Usein hyppäsimme koira korissa pyörien selkään ja söimme eväitä Helsingin rannoilla, samalla nappasimme ehkä muutaman Geokätkön (minun ja poikaystäväni uusin harrastus!). Mökkeilimme myös muutamia päiviä Naantalissa ja tutkimme kotiseutuni luontonähtävyyksiä Tiirismaalla, uimme enemmän kuin minään kesänä aiemmin.


Lyhyesti sanottuna:

kesä oli ihana.

Vuosi kodissa

2018/07/02

Meillä tuli juuri täyteen vuosi tässä kodissa.

Kuluneen vuoden aikana on tapahtunut paljon, niin hyvää kuin huonoakin. Varsinkin huonoina hetkinä olen ollut kiitollinen tästä kodista, meidän kolmen yhteisestä turvapaikasta.

Koen, että tämä asunto on meidän ensimmäinen oikea koti. Toki olemme poikaystävän kanssa asuneet samassa osoitteessa myös ennen tätä, mutta se edellinen asunto oli sellainen vaihtuvien asukkaiden metamorfoosi, että tietynlaista ajatussidettä oli vaikea muodostaa.




Muistatteko, kun kirjoitin alkuvuodesta 2017 kaipaavani kotia, joka sijaitsee vanhassa talossa mieluiten ylimmissä kerroksissa, jossa on isot ikkunat ja valoa tulvivat huoneet, kaunis valkoinen lankkulattia tai ihana kalanruotoparketti, vaalea avokeittiö hyvällä säilytystilalla (isolla jääkaapilla ja astianpesukoneella), rauhallisella sijainnilla mutta hyvien kulkuyhteyksien päässä, kantakaupungissa.

Tämä koti on lähes kaikkea, mitä uskalsin toivoa.

Ylimmän kerroksen sijaan olemme kolmannessa kerroksessa ja avokeittiön sijaan miellä on niin iso keittiö, että siellä voi järjestää ruokadiskon. Näistä kahdesta asiasta tingin mielelläni tämän kodin osuessa silmiini.

Tingimme myös muutamasta muusta: kylpyhuone on kaukana täydellisestä ahtaine neliöineen ja sinisine laattoineen, mutta päätin heti alussa, että tähän koloon en käytä stressipisteitäni yhtään. Sinne mahtuu pönttö, suihku ja iso pesukone, joten se täyttää tehtävänsä. Meillä ei myöskään ole parveketta, jota aina näin kesäisin kaipaan. Onneksi ikkunalaudat ovat leveät yrttien kasvattamiselle ja läheltä löytyy niin paljon puistoja ja terasseja, joille istahtaa.

Aamukahvin juon välillä Midin ikkunapaikalla katsellen puita ja ulkona kirkuvia lokkeja. Olohuoneen pikkuikkunoista leijailee raikkaan aamuilman tuoksua, ja mielikuvaleikkini parvekekahveista menee lähes täydestä.



Ystäväni sanoi viime vierailullaan, että meidän koti tuoksuu puulta. Sellaiselta todella kotoisalta, kuin mummolassa.

Huomaan sen itsekin silloin, kun palaan pidemmän poissaolon jälkeen takaisin kotiin. Pehmeä tuoksu ottaa minut vastaan kodin kynnyksellä, toivottaen hellästi tervetulleeksi takaisin.

Minulle kotimme tuoksu on kuitenkin aamuilman raikkaus – se, joka leijailee asunnossa avatessani makuuhuoneen oven yöunien jälkeen. Tuo tuoksu vie minut saman tien takaisin niihin ensimmäisiin aamuihin, jotka tässä kodissa vietin. Edellisessä kodissa emme voineet kadulta kuuluvien äänien vuoksi nukkua ikkunat auki, eikä ahtaalta, ratikoiden täyttämältä puuttomalta kadulta tullut ilma tuoksunut koskaan raikkaalta.

Olin ensimmäiset viikon aivan huumassa tuosta yön aikana kotiimme saapuneesta ihmeellisestä seesteisyydestä.

Ja aika usein meillä tuoksuu myös vastajauhettu kahvi.




Aiemmin olen ollut aika malttamaton, varsinkin kodin sisustukseen liittyen. Minulle on ollut tärkeää saada asunto mahdollisimman pian "valmiiksi", kaikki paikoilleen. Jokin on kuitenkin muuttunut tämän kodin kohdalla.

Haahuilimme useita kuukausia erilaisten välivaihdeiden seassa, ilman tarkempia suunnitelmia esimerkiksi makuuhuoneen sisustuksesta. Emme ole tainneet ostaa tähän astuntoon mitään kalusteita uutena, vaan kaikki on tullut joko edellisistä asunnoistamme tai haalittu kasaan second handina kirpputoreilta, vintage-liikkeistä ja ystäviltä. Ehkä tämäkin on osaltaan saanut minua vähän rauhoittumaan – täydellisiä second hand -löytöjä kun ei voi muuta kuin odottaa.

Vuoden jälkeen voisi sanoa että kotimme on valmis – mutta silti se ei ole. Tavarat seikkailevat paikasta toiseen ja ulkonäkö muovautuu koko ajan, pikkuhiljaa.

Kaksi isompaa hankintaa meillä on ollut alusta asti mielessä: uusi sohva ja uusi sänky. Emme kuitenkaan halua tinkiä kummankaan laadusta, ekologisuudesta tai ulkonäöstä vain hinnan takia ja väliaikaisratkaisuja emme hyväksy, joten ei auta muuta kuin odotella, että raaskimme hankkia edes toisen näistä.




Oon löytänyt mitä etsinyt,

oon tässä ja nyt

Airbnb-asuntomme New Yorkissa

2018/06/26

New Yorkin matkastamme on jo noin kuukausi, mutta ajattelin silti jakaa teille vinkin kämpästä, jossa yövyimme.

Hetken hotellivalikoimaa silmäiltyäni oli aika selvää, että kallistumme New Yorkissa Airbnb:n puoleen. Silmiini osui ihan täydellinen löytö Brooklynistä, Atlantic Avenuen terminaalin kupeesta. Asuntoa vuokraa designerina toimiva Shmuel, joka itse myös asuu siellä. Aiemmin olen ollut vain Airbnb-asunnoissa, jotka ovat pelkästään vuokrausta varten – olikin aika jäännittävää asua oikeassa kodissa, jossa oli asukkaan henkilökohtaisia tavaroita tallessa!



Sen lisäksi, että asunto oli todella tilava, toimiva ja meidän tyylisesti sisustettu, oli Shmuel mitä ystävällisin host! Saimme vapaasti käyttää kaapeista löytyviä tuotteita, katsella hänen Netflixiään ja lukea vielä sanomalehteäkin. Kaikki muodollisuudet hoituivat myös mutkattomasti, ja hän laittoi vielä listan lähikulmien suosituksista.

Vaikka asunnossa on nukkumapaikkoja vain kahdelle (parisänky) olisi neliöiden puolesta mahtunut yöpyjiä enemmänkin. Asunnossa oli iso, hyvinvarusteltu keittiö, tilava ruokapöytä, kaksi kylpyhuonetta ja löytyi sieltä myös pyykinpesukonekin. Parasta asunnossa oli kuitenkin jättimäinen parveke/terassi, joka oli ihanan tunnelmallisesti laitettu. Harmi vain, että meidän vierailupäivinämme satoi useimmiten kuin saavista kaatamalla...



Asunnolta käveli Manhattanille Brooklyn Bridgen kautta vajaan tunnin (turistivauhti) ja aivan vieressä oli Atlantic Terminal, jonka kautta kulki useita subway-linjoja sekä junia. Metroja meni usein, mutta matkaan kannatti kuitenkin varata reilusti aikaa – kuten New Yorkissa muutenkin. Ympäriltä löytyi myös kaikenlaista ravintolaa ja baaria, kuin myös Whole Foods sekä kaikenlaisia kauppoja. Me söimme aamiaisen aina asunnolla töitä tehden, ja tämän vuoksi esimerkiksi nurkan takana ollut Whole Foods oli täys kymppi.



Shmuelin asunto Airbnb:ssä
>> täällä <<

Tämä oli nyt meidän viides Airbnb-asunto, ja toistaiseksi kaikki on sujunut aina täydellisesti! Jatketaan siis palvelun käyttämistä varmasti myös jatkossa.

Jos et ole vielä käyttänyt ennen Airbnb:tä, voin lämmöllä suositella kokeilemaan! Tästä linkistä varaamalla saat ensimmäisestä Airbnb-matkastasi 30 euron edestä matkustuspisteitä, kun varauksen summa on vähintään 65 euroa.

Toukokuun parhaat

2018/06/14

Toukokuun parhaista tuli aikamoinen work edition – tässä kuussa sattui vain tapahtumaan isoja ja cooleja työjuttuja. Mitäs sitä pahoittelemaan, seuraavissa kuukausissa voisin nimittäin veikata workin olevan aika pienessä osassa ja kesän olevan aika suuressa...



1. Työmatka New Yorkiin on tietenkin toukokuun paras. Fiilistelinkin NYCin tunnelmia jo tässä postauksessa ja nyt kuukautta myöhemmin täytyy kyllä todeta, että olihan tuo nyt aika jees.

2. Meidän dokumentin ensi-ilta koitti myös vihdoin! Joku teistä saattaa ehkä muistaa, kun viime kesänä kerroin Cannes-matkamme yhteydessä kuvatusta dokumentista. No, nyt se on ulkona! Osallistuimme NYCissä dokumentin ensi-iltaan, ja voisinkin itseasiassa tästäkin casesta kertoa ihan omassa postauksessaan.

3. Vuoden mittainen projekti saatiin myös toukokuussa päätökseen, kun Linda Juholan blogin uusi ulkoasu näki päivänvalon. Tätä olimme Lindan kanssa suunnitelleet, pohtineet ja viilanneet jo hyvän tovin, kunnes laastari repäistiin ja erän toukokuinen perjantai-ilta IT-tuki Intiassa käsi minun ladata uuden ulkoasun paikalleen right now hänen poistettuaan palvelimen sekoittaneen edellisen layoutin. Ihan ei ollut kaikki valmista enkä todellakaan kuvitellut grande entrancea ihan näin sujuvaksi, mutta loppu hyvin kaikki hyvin – vihdoin pienemmätkin detaljit on saatu paikoilleen ja nyt Linda on ehtinyt kirjoitella uudella ilmeellä jo muutaman viikon.

4. Kuukauden paras treffi-ilta (jos New Yorkia ei oteta huomioon) oli ehdottomasti BasBasissa, jonne saimme v i h d o i n pöydän. Saamassamme lahjakortissa olikin klassisesti enää vain muutamia päiviä voimassaoloa jäljellä. Vedimme täyden menun, pullollisen punaviiniä ja fiilistelimme tulevaa Amerikan matkaa. All was good.

5. Kesä, lämpö ja syreenit, ehdottomasti!


Toukokuussa kuuntelin ahkerasti myös

Kasperin ja Mikon podcastia
Alexan ja Lindan Nonsense-podcastia sekä
äänikirjoja BookBeatin kautta

Postikortteja New Yorkista

2018/06/04



High Line / W 15 Street




Brooklyn Bridge




New York Public Library / 476 5th Avenue // SkyIce / 63 5th Avenue Brooklyn




MoMa / W 53rd Street




Upper East Side / E 66th Street




Madison Square Park / 11 Madison Avenue




New York Times / 620 8th Avenue




City Hall Park / Centre Street




Fearless Girl / 8 Broadway // Midtown / W 54 Street




Meatpacking District / Horatio Street




Flatiron Building / 175 5th Avenue




Woops! / 93 Worth Street




Meatpacking District / 10th Avenue




John F. Kennedy International Airport


Vietimme hetki sitten intensiiviset viisi päivää New Yorkissa. Reissuun lähdettiin puhtaasti työtapahtuman takia, mutta päätimme viipyä kaupungissa hetken pidempään – yhden yön reissu Atlantin toiselle puolen ei ole järkeenkäypää mitenkään.

Olin itse kaupungissa ensimmäistä kertaa, ja koin varmasti monille tuttuja hämmennyksen hetkiä: kaikki vaikutti niin tutulta ja nähdyltä, TV-sarjoista, elokuvista, musiikkivideoista. Välillä oli vaikea uskoa, että ihan oikeasti olen siellä, mutta sitten toisaalta kaikki tuntui jotenkin niin... luonnolliselta.

En tiedä tulenko vielä palaamaan New Yorkiin – luultavasti kyllä, mutta luultavasti en hetkeen (ellei esimerkiksi työn vuoksi). Tiedän, että jotkut rakastuvat kaupunkiin palavasti, eivätkä malta odottaa paluuta. Reissumme oli mahtava, mutta itse näkisin mielelläni myös muuta Amerikkaa, enkä jäisi vain itärannikolle. Euroopassa ja Suomessakin on niin paljon kaikkea, mitä en ole nähnyt.

Mutta saa nyt nähdä – en kuukausi sitten tiennyt edes tästäkään New Yorkin reissusta!

Toukokuun toivelistalla

2018/05/29



vaalea toppi, Samuji // sormussetti, Mango // silkkihuivi, Filippa K
uimapuku, COS // sandaalit, ST. AGNI // korvikset, Mango


En varmasti ole ainoa, jolla on mennyt pää hieman pyörälle näistä ihanista lämpimistä kevätpäivistä. Yhtäkkiä eteen tupsahtaneet hellepäivät ovat aiheuttaneet ihmetyksen hetkiä vaatekaapilla, kun cashmere-paidoista olisi pitänyt vaihtaa suoraan mekkoihin ja bikineihin.

Kollaasin ihanuudet jos löytyisivät vaatekaapistani, en pistäisi pahakseni. Toistaiseksi olen kuitenkin saanut pidettyä rahapussin nyörit kiinni ja yrittänyt selviytyä viime vuosien kesävaatteilla – vaikka välillä tuntuukin, että kaikki on niiiin kulahtanutta ja nuupahtanutta (oikeasti ei ole, mutta monelle varmasti tuttu tunne).


Lämpimiä tuulahduksia päiväänne,
xo

Lovely Day – luonnonkosmetiikkaa Berliinistä

2018/05/22



Tutustuin alkuvuodesta ihanaan kosmetiikkamerkkiin: Lovely day. Sattumalta olimme juuri myös matkustamassa Berliiniin, josta tämä merkki on kotoisin! Valitettavasti meillä oli kuitenkin vain käsimatkatavarat, joten päädyin tilaamaan kolme kiinnostavaa tuotetta turkulaiselta Biodellyltä.

Ostoskoriini valitsin Charcoal Manuka PHA Cleansing Mask -aktiivihiilinaamion, Coco Gloss Hair Serum -hiusseerumin sekä Mermaid After Sun Spray -kasvoveden.



Nyt muutamia kuukausia näitä testailtuani pystyn suosittelemaan kaikkia kolmea. Siusseerumi tuoksuu taivaalliselle ja tekee latvoista ihanan pehmeät – itse tarvitsen tätä varsinkin pesupäivien välissä, kun latvat ovat kuivahtaneet muiden hiustuotteiden käytöstä. Kasvosuihketta en after sun -merkityksessään ole päässyt vielä täysillä testaamaan, mutta tietämättäni tilausta tehdessäni hiusseerumi ja kasvovesi toimivat myös tehokombona hiuksille. Ensin latvoihin hiusseerumia ja sen jälkeen suihkutellen hiuksiin kauttaaltaan kasvovettä. Nuku yön yli ja pesaise hiukset aamula. Luvassa kiiltoa ja kimmoisuutta!



Kasvonaamio on näitä kolmesta tuotteesta silti ehkä lempparini. Vajaa puoli tuntia kasvoilla oleva naamio saa ainakin minulla aikaan pehmeän ja tasaisemman ihon. Naamio pienentää myös ihohuokosia ja muutenkin imuroi kaikenlaista moskaa mitä kaupungilla pyyheltäessä kasvot keräilevät.

(Lisäksi tykkään tietenkin aina siitä ilmeestä poikaystäväni kasvoilla, kun hän näkee minut taas kerran tummanharmaa mönjänaamio kasvoilla, haha.)

Kreisi purkkileidi kiittä tietenkin myös silmiähivelevästä pakkausdesignista. Lisäksi purkit ovat lasia, joten myöskään muovijätettä ei synny suuria määriä.

Suosittelen!

Maalis-huhtikuun parhaat

2018/05/05

Hei ihanat! Olen taas linjoilla!

Kevät on posottanut menemään luotijunan vauhtia – en ole ehtinyt päivittämään blogia, enkä kyllä montaa muutakaan asiaa (esimerkiksi pesemään ikkunoita).

Palataan jutustelun pariin muutamalla poiminnalla viime kuukausilta, eli maalis-huhtikuun parhaat. Toukokuussa tapahtuukin sellaisia, että en malta päästä kertomaan niistä teille ja koko universumille!



1. Vietimme alkukevään aikana useita treffi-iltoja (tai päiviä) Helsingissä. Kävimme elokuvissa, museoissa ja syömässä. Meillä molemmilla on aika kiireinen arki töiden vuoksi, joten yhteistä aikaa täytyy tietoisesti raivata kalenterista.

2. Isoin asiakkaani eli Asennemedia muutti hetki sitten uuteen toimistoon Etelärantaan. Ja se on kuulkaas aikamoinen toimisto! Muuttoa säätäessä meillä kaikikka on mennyt tunti jos toinenkin, mutta pikkuhiljaa alkavat kalusteet ja tavarat löytää paikkansa. Uusi työmatkani on myös aika ihana – kävellen Kaisaniemestä pitkin Unioninkatua ja Etelärantaa.

3. Päiväkahvit kotitoimistolla. Olemme ottaneet tavaksi juoda pienet päiväkahvit kotitoimistolla niin arjen etäpäivinä kuin viikonloppunakin (kyllä, teemme välillä molemmat viikonloppuisin töitä, molemmat kun pyöritämme omia luovia yrityksiämme). Uuden kahvimyllyn myötä olemme innostuneet testailemaan erilaisia papukahveja, ja maaliskuussa meillä oli testissä kotikylän Lahen bourbon.

4. Hankin pitkien pohdiskelujen jälkeen uudet valkoiset tennarit, jotka olivat kyllä oiva hankinta! Yllätin itsenikin yhdistämällä ne siistimpien tennissukkamaisten kanssa – ja tästä kombosta tuli heti suosikkini!

5. Olen juoninut siskoni kanssa lähikuukausina uudenlaisia kuvioita, joista olen todella innoissani. Saa nähdä, millaisella volyymilla suunnitelmamme lopulta toteutuvat, mutta intoa molemmilta kyllä löytyy! Kun jotain tapahtuu tällä rintamalla, saatte tekin varmasti kuulla siitä!

Pääsiäisen galaksimunat

2018/03/29



En tiedä mistä tämä päähänpisto tuli, mutta päätin tänään kokeilla hetken mielijohteesta värjätä kananmunia pääsiäistä varten.

Kotona sattui olemaan sekalainen kokoelma valkoisia ja ruskeita luomumunia, ja tarvitsin hetkeksi jotain kepeää puuhastelua. Mietin, mikä kotona valmiiksi olevista raaka-aineista voisi värjätä hyvin, ja keksin pakasteesta mustikat.

Hetken sotkemisen ja sähläämisen jälkeen tuijottelin violetinsävyisiä galaksimunia kennossa.



Näiden tekemiseen menee vain muutamia minuutteja aikaa, ja tarvikelista on lyhyt: munia (meillä ovat raakoja), ruokalusikallinen pakastemustikoita, loraus etikkaa, loraus vettä, muutama kulho, lusikka ja talouspaperia.

Laita mustikat, etikka ja vesi samaan kulhoon. Anna olla hetki niin, että mustikat pehmentyvät hieman. Laita muna toiseen kulhoon, nouki muutama mustikka ja puristele mustikan mehu munan päälle. Voit myös puristaa mustikoista mehun kolmanteen kulhoon, ja lusikoida siitä mehua munan päälle. Kun munassa on sopivan verran väriä, pyyhkäise se talouspaperiin ja aseta hetkeksi kuivumaan pystypäin esim. munakuppiin. Toista jokaiselle munalle erikseen.

Ihanaa pääsiäistä kaikille!

© Happy daysAll rights reserved