Jotain ihan uutta

2016/10/26



Viimeinen vuosi on ollut blogin kanssa hieman takkuisaa. Te olette sen varmasti huomanneet, ja nyt on minunkin myönnettävä se ääneen, ihan suoraan.

En ole halunnut päästää tästä kokonaan irti, vaan roikotellut mukana huonoa omaatuntoa kokien ja hidasta postaustahtiani häpeillen.

Freelance-töideni potkaistua oikein kunnolla käyntiin noin vuosi sitten, minulla on ollut paljon haasteita yhdistää nykyinen työni isossa (ja kuivahkossa) konserniyhtiössä, joka tuutista luokseni löytävät (ihanat) freelance-asiakkaat sekä elämäni paras parisuhde. Lisäksi olen päässyt kuluneen vuoden aikana matkustamaan enemmän kuin muutamaan vuoteen yhteensä, joten lomani ovat kuluneet aivan muissa merkeissä kuin koneen ääressä istuen.

(Nyt kun rupesin oikein miettimään: perustin toiminimeni noin vuosi sitten, nykyinen parisuhteeni alkoi noin vuosi sitten, palasin takaisin kouluun noin vuosi sitten... samalla kun tein täyttä työpäivää päivätyössäni, joka ei oikeastaan liity millään tavoin yhteenkään edellä mainittuun. Edelleen ihmettelen, miten hanskasin tuon kaiken myllerryksen.)

Tämän vuoden aikana olen kuitenkin ollut paljon tekemisissä muun muassa blogien kanssa. Olen inspiroitunut upeista blogeista, blogaajista niiden takana sekä sisällöistä, joita he ovat tuottaneet. Koulun alkamisen (ja päättymisen) jälkeen olen imenyt paljon enemmän inspiraatiota ympäriltäni, kuin osasin aiemmin edes ajatella – jotkin palaset ovat loksahtaneet päässäni aivan uusille paikoille. Tämä on kuitenkin tuonut myös pienimuotoista stressiä, sillä en tiedä missä välissä ja millä energioilla olisin päässyt toteuttamaan tätä innostustani esimerkiksi blogiini tai Instagramiini.

Mutta nyt.

Nyt asiat ovat muuttumassa.

Irtisanouduin viime viikolla vakituisesta työpaikastani, jossa olen ollut viimeiset viisi vuotta. Viimeinen työpäiväni siellä on tämän kuun viimeinen, eli ensi maanantai. Tämän jälkeen jatkan työuraani yrittäjänä.

Siis yrittäjänä!

Kaikista palkkatyön turvaverkoista luopuminen ei ollut tarkoituksenani vielä, mutta saatuani niin upean mahdollisuuden ja tarjouksen, en voinut enää kieltäytyä. Hyppy yrittäjäksi on suuri, mutta tällä hetkellä se tuntuu just oikealta. Ikävä tulee tietenkin monia päivätyön juttuja, kuten tilille kilahtavaa sporttipassisaldoa, yksityistä työterveydenhuoltoa sekä muutamaa ihaniksi ystäviksi muodostunutta kollegaa (onneksi näistä viimeisistä ei tarvitse luopua ihan kokonaan).

Mutta se mitä tämä siirto tarjoaa, on paljon enemmän kuin nämä muutamat miinukset. Pääsen työskentelemään neljänä päivänä viikossa tiiviiseen, luovaan, inspiroivaan ja maailman parhaimmalla yhteishengellä varustettuun työyhteisöön. Lisäksi pääsen kehittämään freelance-työskentelyäni roimasti, ja paneutumaan asiakkaideni projekteihin huomattavasti paremmin.

En paljasta teille tässä vaiheessa mihin yritykseen lähden töitä tekemään. Sen kuitenkin paljastan, että tulen tekemään niin insipiroivien ihmisten ja asioiden kanssa töitä, että se tulee väkisin näkymään myös täällä blogissa. Kun päivittäin raahaamaani työvarusteluun kuuluu kännykän ja läppärin lisäksi myös kamera, en ainakaan voi valittaa kuvausmateriaalin vähyydestä tai kuvausmahdollisuuksien puutteesta.

Tällä hetkellä olen niin innoissani. Nykyisen työni saattamisesta kunnialla loppuun ei meinaa tulla mitään, kun hykertelen satulatuolissani tulevaa ajatellen. Vaikka yrittäjyydessä on aina omat uhkansa, olen tällä hetkellä 100 % varma tämän olevan minulle oikea siirto.

Isoja juttuja siis. Mutta jotenkin niin luontevilta tuntuvia.


PS. Käykäähän kurkkaamassa yhden rakkaan kollegani juuri auennut blogi Mina Insikter, jonka ulkoasun suunnittelusta ja toteutuksesta vastasin. Mikäli ikävä päivittäisistä keskusteluistamme käy liian suureksi, voin aina käydä lukemassa Sofian viisaita sanoja ennen kuin passitan hänet luokseni viinilasilliselle.
© Happy daysAll rights reserved