About food

2013/04/16

Kaikki blogia ja muuten elämääni seuranneet ovat varmasti erittäin tietoisia siitä, kuinka suuri merkitys ruoalla on tämän tytön elämässä. Itselläni ruoka vaikuttaa mielialoihini paljon, ja ruoka on suuressa osassa niin surussa kuin juhlassakin. Meillä on perheessä aina osattu arvostaa itsetehtyä ruokaa ja yhteisiä ruokahetkiä, ja uskon että niillä on ollut paljon vaikutusta nykyiseen käsitykseeni ruoasta. Haluan myös todeta tähän alkuun, että kuten aina ruokaan, treenaamiseen yms. liittyvissä jutuissa, kaikki ovat yksilöllisiä :) Se mikä toimii minulla, ei pakosti ole kaikille se paras tie. En myöskään halua tuputtaa näkemyksiäni kenellekään, mutta kerron mielelläni lisää kysyttäessä! :) Tämänkin postauksen tekoa pohdin pitkään, mutta koska tällaista on toivottu, päätin lopulta kuitenkin vähän kertoa omista näkemyksistäni!



Kuten Make yourself feel good -postauksessa kerroin, syön pääsääntöisesti vähähiilihydraattista sekä e-kooditonta ruokaa luomua ja lähiruokaa suosien. Vähähiilihydraattinen tarkoittaa kohdallani sitä, että välttelen valkoisia jauhoja, tärkkelystä sekä sokeria, sillä olen huomannut niiden reagoivan kehossani ei-niin-kivalla -tavalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö koskaan söisi pastaa, leipää tai leivoksia, syön kyllä! Elämä ilman croissanteja olisi kamalaa! Teen kuitenkin aina tietoisen päätöksen näitä syödessäni, eivätkä ne siis kuulu jokaiseen päivään. Sitten kun niitä syön, niin nautin niistä toden teolla! Vaikka syönkin vähähiilihydraattisesti, en silti uiskentele pekonisiivuissa ja kieri voisissa makkarapaloissa, kuten moni ehkä ajattelisi. Rakastan voita, se on fakta, mutta rasvan laatu on kuitenkin tärkeää. Kaikkia vähärasvaisia tuotteita välttelen, sillä yleensä nämä tuoteet ovat paljon pidemmälle prosessoituja ja sisältävät enemmän kaikkea ylimääräistä, kuin täysrasvaiset versiot samoista tuotteista.

En ole kasvissyöjä, mutta syön lihaa oikeastaan aika vähän. En pidä suomalaisesta rypsiporsaasta (rypsi ei ole sian luonnollista ravintoa), enkä myöskään halua tukea Ross-broilerihybridien tuotantoa (sen sijaan Kukonharjan Kukonpoikaa syön mielelläni). Pyrin myös ostamaan eläinperäiset tuotteet luomuna, niin lihan, kananmunat kuin maitotuotteetkin. Jauhelihaa olen tilannut Hultgårdin tilalta ja suuria lappeenrantalaisia luomumunia käyn ostamassa Stockmannilta. Lahdessa lähiruokaa on helpompi saada, ja nyt kesän tullen (eli vapaa-ajan lisääntyessä) ajattelinkin tutustua paremmin kotikotikaupungin ja sen lähiseudun tarjontaan. Muuten käyn ostoksilla Hakaniemen Hallissa (lihaa, munia), Lidlissä (jugurttia, tummaa suklaata sekä vihanneksia ja hedelmiä) sekä S-marketeissa (vihanneksia, heldelmiä ja "kaikki muu").



Päivän aikana syön useimmiten aamiaisen, lounaan ja päivällisen sekä iltapäivällä ehkä pienen välipalan. Tiedän, että monen mielestä tämä kuulostaa vähältä, mutta itselläni toimii. Minulla ei ole nälkä päivisin, kuin vasta juuri hieman ennen seuraavaa ruokaa. Uskon, että tämä on osin tottumiskysymys, mutta paljon riippuu myös ruoan laadusta. Aamiaiseni koostuu lähes joka päivä kreikkalaisesta maustamattomasta jugurtista (rasvaa 10 %) marjojen/hedelmien ja siementen kera sekä kananmunasta eri muodoissa. Töihin keitän aamulla kananmunan, kotona syön sen paistettuna tai kokkelina. Jugurtin ja munan seuraksi lisään aamiaiseen vaihtelevasti itse tekemääni (vhh)leipää, avokadoa, salaattia ja vihanneksia. Joskus viikonloppuna saatan ylättää itseni mantelijauheeseen tehdyillä pannukakuilla. Arkena syön aamiaisen vasta työpaikalla. Aamiaiseni on yleensä aika rasva- ja proteiinipitoinen, joten sillä jaksaa hyvin tehdä töitä myöhäiseenkin lounaaseen asti.



Lounaan syön myös toimistolla, ja lähes aina lounas on omatekemääni. Ruoat vaihtelevat paljon fiiliksen mukaan ja käytän samanlaisia ruokia sekä lounaaksi että päivälliseksi. Yleensä syön vain yhden oikein "tukevan" aterian päivässä, eli siis jos lounas on ollut jauhelihakastiketta ja paahdettuja vihanneksia, syön illalla esimerkiksi salaattia. Ja toisin päin. Pidän paljon erilaisista kasviksista, vihanneksista, pavuista, juustoista sekä kalasta ja olen aika ennakkoluuloton reseptien kokeilija. Lounaiden ja päivällisten keksiminen ei useimmiten siis tuota ongelmaa, eikä myöskään niiden valmistaminen (rakastan kokkailua!). Teen itse lounaani (ja päivälliseni) alusta asti, sillä haluan tietää mitä suuhuni laitan. Tämä johtuu siitä, että haluan syödä puhdasta, e-kooditonta ruokaa (eli siis oikeaa ruokaa), ja valitettavasti nykymaailmassa lähes ainut tapa saada tällaista ruokaa on valmistaa se itse hyvistä raaka-aineista (ei puolivalmisteista tai jauhepusseista). Jos käyn hakemassa lounaan muualta, olen aika tarkka sen laadusta ja syynään etiketit ja tuoteselosteet huolella. Toinen syy, miksi harvoin haen lounasta muualta, on ruoan hinta-laatu-suhde. Helsingissä lounasruoat ovat tavattoman kalliita verrattuna siihen, mitä rahalla saa. Lontoossa käydessäni taas huomasin, miten meillä on take away -ruoan ja lounastarjonnan kanssa vielä paljon tehtävää...



Miksi sitten syön näin? Olen vuosien varrella kokeillut vähän kaikenlaista, mutta tällainen puhdas, vähän prosessoitu ja vähähiilihydraattinen ruoka sopii minulle parhaiten. Kun muutama vuosi sitten päätin kokeilumielessä testata hiilaritonta kuuria, ei paluuta enää ole ollut. Samalla hävisivät ilmapallo-olo, vatsakivut, jatkuva nälkä sekä liian usein vieraillut flunssa. Pikkuhiljaa olen tähän yhdistänyt lisäaineettomat ruoat sekä luomun. Olen lukenut niin paljon tutkimuksia koskien hiilihydraattien (tarkoittaen lähinnä sokeria ja valkoisia jauhoja) ja prosessoidun ruoan/lisäaineiden vaikutuksesta kehoon, etten enää halua niitä pääsääntöisesti syödä (tässä kuvassa yksinkertaistettuna ja tiivistettynä kehossa tapahtuva prosessi, hieman provosoivasta otsikostaan huolimatta). Olen nykyään paljon energisempi kuin ennen ja pystyn myös näkemään ulkoisesti, miten esimerkiksi ihoni on muuttunut lähiaikoina e-koodien ja höttöhiilareiden jäädessä pois. On valitettavaa, kuinka useat nykyajan sairaudet johtuvat ruoan laadusta, ja kuinka harvat siitä tietävät. Niille, jotka ovat kiinnostuneita näistä lääketieteellisistä näkemyksistä, suosittelen Andreas Eenfeldtin kirjaa Ruokavallankumous. Kirjassa on aika hyvin tiivistetty se, miksi syön niinkuin syön ja miten esimerkiksi valkoisten jauhojen ja sokerin yleistyminen on vaikuttanut ihmisten terveyteen. Lisäaineteollisuudesta kiinnostuneille puolestaan suosittelen Mats-Eric Nilssonin kirjoja Petos lautasella sekä Aitoa ruokaa. Neljäs hyvä aiheeseen liittyvä kirja on Varpu Tavin kirja Maanantaisoturin dieetti, joka käsittelee hyvinvointia yleisesti eikä ole niin tieteellinen kuin nuo aiemmat.



Pelkkä ruoka ei tietenkään takaa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä, mutta se on hyvä lähtökohta. Säännöllinen liikkuminen tukee terveyttä ruokavalion ohella, ja itse toteutan sen lähinnä lenkkeilemällä Midin kanssa tai tekemällä lihaskuntotreenejä tai pilatesta kotona. En pidä salilla käymisestä (tykkään liikkua ulkona), enkä lonkkavikani vuoksi voi harrastaa moniakaan ryhmäliikunta-lajeja. Koen, että liikkumiseni ja ruokailuni ovat hyvässä sopusoinnussa, ja tuottavat minulle molemmat hyvää oloa :) Inspiraatiota sekä ruokaan että liikkumiseen saan noiden edellämainittujen kirjojen lisäksi myös blogeista, esimerkiksi Fashionablefit ja Ida Warg ovat seuraamallani listalla. Yksi minua eniten inspiroivimmista kokeista on Jamie Oliver, joka onkin saanut jo blogissa hehkutusta osakseen ja jonka ruokaohjeet löytävät tiensä keittiööni viikoittain.

Lopuksi haluan vielä sanoa, että tarkoitukseni ei ole osoitella syyttävällä sormella kenenkään muun ruokailutottumuksia ja toivon, ettei kukaan loukkaantunt tästä postauksesta. Minua ei oikeastaan kiinnosta se miten muut syövät, sillä vain minun kehoni on minun kehoni. Toivon vain, että kaikki osaisivat nauttia ruoasta heille parhaalla mahdollisella tavalla ja että voisivat hyvin :) Kommenttiboksiin toivon rakentavaa keskustelua ja kuulisin mielelläni myös teidän ruokailutottumuksista tai vaikka joistain hyvistä vinkeistä aiheisiin liittyen! Myös tarkentavia kysymyksiä saa esittää :) Tämä oli aika poikkeuksellisen pitkä ja "syvällinen" kirjoitus blogin muuten aika kuvapainotteisessa hömpässä, mutta toivottavasti postausta toivoneet (ja muutkin!) saivat tästä irti edes jotain!


// Oh my gosh, this is so long I don't have the time or strength to translate this all! So sorry...

23 comments:

  1. Tästä voisi moni ottaa mallia! Tiedostava, tuotantotavat ja eläinten hyvinvoinnin myös huomioon ottava, itselle kehoa kuunnellen räätälöity ruokavalio ei vain voi olla kuin hyväksi. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Piia! :) Itselleni tuotantotavat ja eläinten hyvinvointi tuotannossa on tärkeää. Mielestäni siitä kuitenkin kerrotaan liian vähän ja myynnissä olevien tuotteiden markkinointi on hämäävää, eikä monikaan tiedä esimerkiksi tuosta Ross-broilerista...

      Delete
  2. No voi höh, kirjoitin juuri pitkän kommentin omista ajatuksistani ruuan suhteen, mutta onnistuin hävittämään sen bittiavaruuteen! Joten tyydyn nyt vain toteamaan, että tämä postaus oli oikein hyvä ja mielenkiintoista lukea. Olen pitkälti samoilla linjoilla kuin sinä! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei! Kiitos kuitenkin tästä sekä bittiavaruuteen hävinneestä kommentista! :))

      Delete
  3. Huoli pois, tästä ei tullut millään lailla tuputtava fiilis. Sun blogihan tää on, joten toki saat kertoa miten elämässäsi asiat teet. :)

    Omassa syömisessä olisi niin paljon parannettavaa, sillä liian usein tulee turvauduttua eineksiin ja/tai puolivalmisteisiin. En vain koe olevani mitenkään hyvä kokki ja turhaudun tosin helposti, jos jokin ei onnistu, joten yritän tehdä ruuanlaiton helpoksi. Pitäisi ehkä tehdä tästä miehen kanssa yhteinen juttu, jolloin se ei tuntuisi niin "raskaalta"?

    ReplyDelete
    Replies
    1. No hyvä! :) Ajattelinkin että minun blogi kun on, niin saan kyllä kertoa, mutta ei näistä nettimaailman seikkailijoista koskaan tiedä, kuka ottaa herneen nenäänsä!

      Itsekin käytin vielä muutamia vuosia sitten puolivalmisteita muutamia kertoja viikossa (einesten mausta en ole koskaan pitänyt), mutta pikkuhiljaa olen opetellut tekemään niitäkin itse (esim. kastikkeita). Usein olen huomannut, että "hei eihän se niin vaikeaa ollutkaan!" :) Kannattaa siis vaan yrittää eikä masentua pieleen menneistä kokeiluista, niitä on täälläkin ollut vaikka kuinka paljon, belive me ;D Mutta toi on tosi hyvä idea alkaa yhdessä tekemään, siitähän voisi tulla ikään kuin uusi vapaa-ajan harrastus! :)

      Delete
  4. Ihan mielettömän inspiroiva postaus! :)

    Haluaisin tietää reseptin millä teet vhh leipää?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi kiitos Hensu, ihana kuulla! :)

      Olen kokeillut kaikenmoisia leipäreseptejä, viimeksi kokeilin muokaten esimerkiksi näitä (molemmista tuli hyviä, suosittelen!):
      http://idawarg.chic.se/enkelt-gott-nyttigt-morotsbrod-recept/
      http://tiskivuorenemanta.blogspot.fi/2013/03/vahahiilihydraattiset-sampylat.html

      Useimmiten teen kuitenkin tällä lempparireseptilläni, joka onnistuu aina:
      2 munaa
      2 rkl maustamatonta jugurttia
      2 tl leivinjauhetta
      ~½ tl suolaa
      2 dl yhteensä erilaisia kuivajuttuja: siemeniä, mantelijauhoa, leseitä, pellavansiemenrouhetta...

      Ensin vatkataan munien rakenne rikki ja lisätään jugu, leivinjauhe ja suola. Sekoitetaan tasaiseksi ja lisätään kuivat aineet. Levitetään pellille joko yhdeksi levyksi tai pyöreiksi leipäsiksi ja paistetaan 10-15 min 225 asteessa. Viimeksi kokeilin lisätä myös osan kuivista porkkanaraasteena, ja toimi hyvin! :)

      Delete
  5. Käytätkö lisäravinteita? :) esim. Vitamiineja yms. Jos käytät niin mitä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. En käytä lisäravinteita, sillä olen hieman skeptinen niiden sisältöä ja toimivuutta kohtaan. Syön niin monipuolisesti ja ravintorikasta ruokaa, etten koe tarvitsevani mitään jauheina tai nappeina. Joskus olen syönyt magnesiumia suonenvetojen vuoksi, mutta nykyään sekin on korvattu mm. erilaisilla siemenillä :)

      Delete
  6. Kiva huomata että selvästi tiedät asiasta jotain, etkä syö noin vain koska se on trendikästä :-) Itse olen hyvin pitkälti samoilla linjoilla, mutta syön päivässä kuitenkin useampia aterioita kuin sinä ja toteutan ostoksiani tulojeni rajoissa, kun opiskelija olen. Toisaalta ymmärrän senkin, että kaikilla ei ole kiinnostusta/tietoa/taitoa olla näin tietoinen ruuastaan.
    Toivottavasti rahasta uteleminen ei tunnu ikävältä, mutta kiinnostaisi vielä tietää meneekö sinun ruokaostoksiin jotenki erityisen paljon rahaa, jos osaat verrata muihin ihmisiin tai aiempiin omiin ruokamenoihin?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minusta itsestäni on ärsyttävää jos ihmiset syövät vain jonkun trendin mukaisesti, ilman, että perehtyvät esimerksiksi terveysvaikutuksiin tai siihen "oikeaan ideaan" tämän trendin takana. Karppaus on mielestäni hyvä esimerkki, sen tarkoituksena on oikeasti syödä itsetehtyä puhdasta, prosessoimatonta ruokaa, mutta sitten kauppoihin tämän "trendin" verukkeella tuodaan karppipitsaa, karppileipää, karppisitäsun tätä, joissa kaikissa vaan e-koodit vilisee silmissä...

      Opiskelijana (vaikka silloinkin kävin töissä koko ajan) ei varmastikaan olisi ollut yhtä paljon mahdollisuuksia panostaa lisäaineettomaan, luomuun ja lähiruokaan, nyt täyspäiväisenä vakkarityöntekijänä pystyn yleensä ostamaan juuri sitä mitä haluan. Onneksi pienimmillä budjeteillakin on mahdollista syödä terveellisesti, kunhan jaksaa vain perehtyä asiaan :)

      Minulla menee viikossa suurin piirtein rahaa ruokakauppoihin (vessapaperit ja pesuaineet mukaan lukien) noin 50-70 euroa. Tällä summalla voin ostaa lähes mitä haluan. Välillä pidän tiukempia viikkoja, ja ruokabudjetti on esim. 40 euroa. Minusta tuntuu, että vaikka ruoan laatu (luomu yms.) on parantunut, niin rahaa ei mene sitä enempää - ehkä jopa vähemmän. Suunnittelen aina viikon ruoat (lounas + päivällinen) etukäteen ja teen niiden perusteella kauppalistan, josta harvoin poikkean. Rahaa kun ei mene extempore-ostoksiin kuten karkkipatukkaan tai limsaan, niin kauppareissuista selviää suht edullisesti :)

      Tulipas pitkä vastaus, mutta kun tämä aihe on niin mielenkiintoinen! ;)

      Delete
    2. Kiitti paljon, olipas kattava ja hyvä vastaus! ;-)

      Voisin kyllä itsekin melkein väittää, että kaikki ruuat alusta asti itse tekemällä pääsen ruokaostoksissani halvemmalla kuin eineksiä ja sen sellaisia syövät kaverini. Tai ainakin silloin, jos suunnittelisin ostokseni vähän paremmin :-D Eikä tuo 40-50e ainakaan kuulosta aivan mahdottomalta ja sehän riippuu ihan siitä mihin haluaa rahansa käyttää.

      Delete
  7. Todella kiinnostava postaus, kiitos tästä! Sain paljon uutta tietoa sekä intoa syödä terveellisemmin :-) Ihana blogi sinulla muutenkin ja olet myös hirmu kaunis!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Juulia! :) Ihanaa, että minäkin pystyn puolestani inspiroimaan jotakuta!

      Delete
  8. Hyvin kirjoitettu! Olen hyvin samoilla linjoilla kanssasi, minulle yksi "hyvän" (viitaten siis itselleni hyväksi toteamaani) ruuan parhaita puolia on nimenomaan sen tuottama hyvinvoiva ja terve olotila :)

    Runsaiden (ja tällä hetkellä raskaiden) liikuntatottumuksieni takia syön aina myös väli- ja iltapalaa, mutta eivät ne välttämättä kaikille sovi. Myöskään hiilareita en voi jättää hyvin vähiin tai kokonaan pois, tai ei ole energiaa tehdä mitään (kokeiltu on...) tai en palaudu liikunnan jälkeen. Mutta huomaan kyllä olotilasta, että kehoani ei ole luotu sulattelemaan hirveää määrää hiilihydraatteja. Riittää, että syön yhden patongin viikonlopussa ja olen turvonnut kuin ilmapallo :D

    Lisäaineiden väheneminen ruokavaliosta on käynyt minulle luonnostaan, sillä en yksinkertaisesti pidä einesten tai puolivalmisteiden mausta. Luomuun taas olen enemmän päätynyt täällä Ranskassa, sillä joitain tuotteita saa vain luomuna. En ole edelleenkään valmis maksamaan niistä huikeita summia, mutta askel kerrallaan :)

    Tulipas tästä nyt selitys omista ruokailutottumuksistani :D Mutta pointtina siis, löysin paljon yhteistä, kiinnostava aihe, ja minun puolestani voit kirjoittaa ruuasta vaikka useamminkin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Emmi! :)

      Voin kyllä uskoa, että kun liikkuu ahkerasti ja treenaa paljon, on myös tottakai nälkäkin suurempi ja täytyy syödä useammin! Eihän sitä muutan hauis kasva ;) Minullakin on usein herkkuleipien ja leivoksien jälkeen oikein kunnon hiilarikrapula, viime kesän Pariisin reissun jälkeen se taisi kestää sen viikon jo itsessään :D Mutta en voinut kieltäytyä niistä kaikista croissanteista, patongeista, macaronseista, creme bruleista...

      Ja nuo lisäaineet, ne tippuilevat aika huomaamatta pois itsestään jos pyrkii kokkailemaan itse ja ostamaan prosessoimattomia raaka-aineita :) Täällä on muuten sama juttu, en ole koskaan tykännyt einesten mausta, joten se on siltä osin ollut helppoa! Keski-Euroopassa on Suomeen verrattuna paremmat luomu- ja lähiruokavalikoimat, joista olenkin aina vähän kateellinen reissatessa... Minunkaan mielestäni esim. luomu ei ole se suurin kriteeri (paitsi näissä eläinkunnan tuotteissa), vaan myös hinta-laatusuhde ratkaisee! Mielummin ostan suomalaista ei-luomukurkkua kuin espanjalaista luomukurkkua :)

      Hih, kyllä tämä ruoka jaksaa näköjään kiinnostaa muitakin kuin minua! Ja hyvä niin! :))

      Delete
  9. Moikka! Pidän blogistasi, joten halusin haastaa sinut: http://chicblush.blogspot.fi/2013/04/11-things-about-me.html

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Nona! :> Täytyy käydä heti kurkkaamassa haaste!

      Delete
  10. Haluaisin itsekin ostaa enemmän luomua. Sen olen kyllä jo oppinut, että katson tarkemmmin tuotteiden sisältöjä. Kerran tuli esimerkiksi katsottua, mitä kinkkukuutiot sisältävät (ne pussissa olevat, joita monet laittaa pitsoihin) ja eipä ole sen jälkeen tullut ostettua. Mutta nyt jo tuntuu siltä, että ruoka on ihan hirveän hintaista, vaikka yrittäisi tehdä hyviä perusruokia. Siihen päälle vielä se luomulisä niin johan saisi kauppaan menemään useamman satasen kuussa. Eikö sinusta siis tunnu siltä, että rahaan uppoaa ihan hirveästi, vai eikö se vain haittaa? Toki ostat vain itsellesi, mutta silti.. varmasti menee useampi kymppi viikossa?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuttu tunne, itsekin olen kokenut aika monta järkytystä kaupassa tutkiessani tuoteselosteita! Tuollaiset lihavalmisteet varsinkin ovat välillä aikamoista sontaa, vaikka niitä mainostettaisiin kuinka "aitoina" ja "vanhanaikaisina". Kannattaakin olla tarkka kaupassa... :|
      Ja ruoka on kyllä nykyään paljon kalliimpaa! Se onkin osasyy siihen (tuotanto-olojen lisäksi) miksi olen vaihtanut kasvispainotteisempaan ruokaan. Kauden vihanneksia saa onneksi vielä suht edullisesti! :) Pitää vain käyttää hieman enemmän aikaa ruokien pohtimiseen...

      Delete
  11. Oho tuolla ylempänä olikin jo vastauksesi tuohon summaan liittyen.. :) Kamala tuo Ross-broileri juttu.. eli siis jos Suomesta ostaa mitään kanaa se on aina tuollaista??

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, eli kuten aiemmin mainitsinkin, niin kaupassa menee yllättävän vähän rahaa raaka-aineiden laatuun nähden! Seuraa vain tarkasti ostoslistaa ja miettii etukäteen, mitä ruoista valmistaa :) Monella ystävälläni menee paljon enemmän rahaa ruokaan kuukaudessa kuin minulla, vaikka he eivätkään panosta luomuun, lähiruokaan jne.
      Ja valitettavan totta tuo Ross! Broileri-nimikkeellä myydyt tuotteet ovat kaikki tuota hybridiä, myös useimmat "kanat" joita myydään kahviloissa, ravintoloissa yms. Tämän takia en siis syö "kana"ruokia myöskään ravintoloissa. Suomessa oikean kanan tuotanto on todella pientä, ja suurin osa siitä menee ns. hienoihin ravintoloihin. Nykyään pakaste-altaasta löytyy kyllä esim. Pajuniemen luomukanaa kokonaisena, sekä noita kukonpoikia eri muodoissa. Mutta ne Kariniemet, Rainbowt ja muut kylmähyllyssä, ne ovat kaikki Rossia... :(

      Delete

© Happy daysAll rights reserved