Vuoden 2019 printattavat kalenterit ovat ladattavissa – oletteko jo huomanneet?

Tartuin kalentereiden osalta tänä vuonna projektiin hieman intohimoisemmin: halusin nimittäin piirtää kalenterien kuvitukset itse alusta alkaen. Hommaa olikin hieman enemmän kuin osasin aikatauluttaa, ja kalenterien julkaisu venähti muiden työkiireiden painaessa tämän vuoden puolelle. Nyt portfoliosivuiltani löytyykin piirtämäni kalenteri sekä mustavalkoisena että väritettynä.

Kalenterit ovat siis suunnittelulta ja taitolta sataprosenttisesti made by me. Kalentereissa on oma sivunsa jokaiselle kuukaudelle, ja ne ovat molemmat kooltaan 150 x 290 mm – kalenterin voi siis printata näppärästi A4-kokoiselle paperille. Jos haluat tämän kapeamman näköisen kalenterin, voit esimerkiksi leikata paperileikkurilla 3 cm molemmilta reunoilta pois (A4-paperi).

Lataa kalenteri käyttöösi
täältä.

Olisi kiva nähdä kalentereita teidän käytössä! Jos jaat kuvia somessa, niin tägää mukaan @idatimonencreative :)

Vuosikatsaus 2018 (ja tarinat vuoden tykätyimpien kuvien takaa)

Vuoden viimeinen päivä!

Tänään pitäisi osata tiivistää kulunut vuosi yhteen lauseeseen, pohtia suuria ja filosofoida menneitä. Itse en oikein tiedä mitä vuodesta sanoisin – se oli toisaalta oikein mukiinmenevä vuosi, mutta jotenkin samalla aika plaah. Se oli kehitystä parempaan verrattuna vuoden 2017 loppuun, mutta jäi kuitenkin kauas täydellisestä.

Tässä koosteena ajatuksia kuluneesta vuodesta perinteiseen tapaan. Poimin mukaan myös blogeissa kiertäneen postauskonseptin, jossa kerrotaan tarinat vuoden yhdeksän tykätyimmän Instagram-kuvan takaa.

Nyt alan pikkuhiljaa valmistautua illan hulinoihin – lähdemme paukkuarka Midi mukanamme ystäviemme luo istumaan rauhallista iltaa. (Taino, paikalla on yksivuotias, kaksi kissaa ja koira, katsotaan miten rauhallista siitä oikein tulee.)

Huikeaa vuoden vaihdetta kaikille ja kiitos seurastanne tänä vuonna!

Vuoden tykätyin kuva on otettu berliiniläisessä Funk You Natural Food -nimisessä kahvilassa Berliinin matkamme ekana päivänä. Kuvaa varten siirsin itseni, tyhjän kahvikuppini ja poikaystävän smoothien viereiseen pöytään ja leikin tekeväni töitä (tein kyllä reissulla töitä, mutta en juuri tuolla hetkellä). Kuvasta ei välity, kuinka järkyttynyt olin pienen aamupalamme hinnasta – taisimme maksaa siitä yhteensä yli 40 euroa...

1. Mitä sellaista teit kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?
Kiipesin 2,6 kilometrin korkuiselle vuorelle ja vietin yön keski-suomalaisessa kansallispuistossa. Vietin kaikenkaikkiaan enemmän aikaa luonnossa, lähempänä luontoa, kuin aiemmin.

2. Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutenavuotena tekemäsi lupaukset?
Vuosi sitten puhuin lempeydestä itseäni kohtaan, vähemmästä stressistä ja pidemmistä yöunista. En voi sanoa, että kaikki nämä olisivat toteutuneet niin hyvin kuin mielessäni toivoin, mutta onnekseni edes jollain tasolla pääsin näihin.

3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana?
Olen tavannut viimeisen vuoden aikana paljon uusia huikeita tuttavuuksia, osa töiden, osa vapaa-ajan kautta. Kiitos heille kaikille!

4. Menetitkö ketään läheistäsi?
En tänä vuonna kokenut henkilökohtaista menetystä, mutta todistin erittäin läheltä läheisieni menetyksiä, ja surin heidän kanssaan.

5. Missä maissa vierailit?
Latviassa (Riika), Saksassa (Berliini), Yhdysvalloissa (New York), Itävallassa (alpit) sekä Italiassa (Umbria). Tähän väliin haluaisin kertoa jotain omista matkoistani ja hiilijalanjäljestä, mutta ehkä säästän aiheen toiseen postaukseen.

Tammikuun toisena julkaistu kuva meidän makuuhuoneen lukunurkkauksesta, jonka messinkisen valaisimen olin juuri muutama päivä aiemmin taistellut itselleni Tori.fi:stä. Olin etsinyt valaisinta kauan, ja moukan tuurilla löysin sellaisen myynnissä parin korttelin päässä. En ole tosin vieläkään saanut korjattua valaisimen katkaisijaa, vaan se täytyy sytyttää edelleen jatkojohdon pääkytkimestä...

6. Mitä sellaista toivoisit itsellesi, mitä et kuluneen vuoden aikana saanut?
Tietyllä tavoin toivoin hieman isompaa ja merkityksellisempää vuotta työprojektien osalta, mutta olen toisaalta ihan tyytyväinen näinkin.

7. Mikä päivämäärä kuluneelta vuodelta tulee aina muistuttamaan sinua tästä nimenomaisesta kaudesta?
Varmaankin 16.5., kun osallistuin luovuuden tulevaisuudesta kertovaan paneelikeskusteluun New Yorkin Soho Housessa.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana?
Työrintamalla varmaankin juuri edellä mainittu, henkilökohtaisessa elämässä joidenkin ajatuspalasten loksahtaminen kohdalleen sen suhteen, millaista tulevaisuutta haluaisin itselleni rakentaa.

9. Mikä oli suurin pettymyksesi?
En muista kauhean montaa suurta omaa pettymystä, muistan kyllä olleeni pettynyt muihin ihmisiin kohdistuvien epäreilujen asioiden vuoksi.

10. Sairastitko tai loukkaannuitko?
En loukkaantunut onneksi, mutta kaikkea pientä ja ärsyttävää osui vuoden varrelle: muun muassa juurihoito, migreeniauran paluu ja vuoden viimeisten viikkojen tappajaflunssa.

Jaoin toukokuiselta New Yorkin työreissultamme vain pari kuvaa, ja toinen niistä oli tämä kuva meidän reissun Airbnb-asunnon makuuhuoneesta. Kämppä oli ihan huikea (kirjoitin siitä oman postauksenkin), ja nyt oikein naurattaa, miten samantyylinen tämä kuva on edellisen kotimme makuuhuone-kuvan kanssa.

11. Mikä oli paras ostoksesi?
Ostamisen vähentäminen oli yksi vuoden kantavista teemoista, mutta näin oikein vastuullisena valintana täytyy sanoa extempore-lentolippujen ostaminen New Yorkiin ja sitä kautta myös aiemmin mainittuun paneelikeskusteluun osallistuminen. Myös vaelluskengät ovat ostos, joka mieltäni lämmittää edelleen.

12. Kenen käytös pöyristytti sinua eniten?
En oikein keksinyt tähän ketään, joten ilmeisesti en ole joutunut vuoden aikana kovinkaan pöyristyttävän käytöksen kohteeksi.

13. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Luultavasti matkustamiseen sen extempore-Nykin matkan vuoksi... Lensin vuoden aikana kyllä harmistuttavan paljon, joten lentoliput ovat kyllä vieneet hyvän summan rahoista tavallisten vuokrien ja ruokien lisäksi.

14. Mistä ihan todella, todella innostuit?
Luonnosta ja sen lähellä olemisesta. Kesän jälkeen ei valehtelemattakaan kulu päivää, kun en ajattelisi joko vuorikiipeilyä, alppilaakson vuohia tai telttailua.

15. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?
Cigarettes After Sexin K.

Kaksi vuotta yksityisyrittäjyyttä napsahti täyteen, joten jaoin tietenkin selfien. Kuva ei kyllä todellakaan oltu otettu sinä päivänä, vaan noin vuosi aiemmin tultuani juuri kampaajalta. Olin niin ryytyneen näköinen tuona päivänä, ettei aito kuva tullut kyseeseenkään, ja halusin välttämättä laittaa feediini seuraavaksi naamakuvan.

16. Viime kauteen verrattuna, oletko
I onnellisempi vai onnettomampi: onnellisempi
II laihempi vai lihavampi: jouluruoan ja treenamattomuuden vuoksi varmasti lihavampi
III rikkaampi vai köyhempi: samoissa kuin aiemminkin

17. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Viettänyt aikaa ystävien kanssa, luonnossa, nauraen.

18. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Selanneeni puhelinta.

19. Miten vietit joulua? Entä juhannusta?
Juhannuksena olimme länsirannikolla mökillä ystävien kanssa ja joulun vietin perinteiseen tapaan niin Naantalissa poikaystävän perheen parissa kuin omani parissa Lahdessa.

20. Rakastuitko kauden aikana?
Yhä enemmän.

Tämä on ehkä oma lempparini koko vuoden aika jaetuista kuvista. En päivittänyt reissulta Instagramia edes tarinoiden muodossa kuin ihan muutamalla, sillä jotenkin haluan edelleen "varjella" tätä lempipaikkaani maailmassa – en ole koskaan esimerkiksi merkannut kuvienoton tarkkaa sijaintia. Jälkikäteen jaoin viiden kuvan kuvarullan matkan parhaista paloista. Tämä ensimmäinen kuva on otettu matkan viimeisenä päivänä: ennen kuvanottoa olimme metsästäneet laaksosta geokätköjä ja tapelleet erään poikaystävän nälkäkiukun vuoksi. Lopulta olimme päätyneet syömään döner kebabia ja päätimme vielä käyttää päivän hissilippuoikeuden ja hakea tutulta huipulta yhden geokätkön. Pilvet olivat todella alhaalla ja ehdimme hakea kätkön ja ottaa kuvia juuri ennen kaatosateen alkamista.

21. Mikä oli lempitelkkariohjelmasi?
En muista mitä telkkaohjelmia katsottiin alkuvuonna, mutta syksyllä House of Cards, Narcos Mexico ja Better Call Saul ovat olleet iltojen vakiovieraita.

22. Vihaatko mitään tai ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
En.

23. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Olen lukenut harvinaisen vähän fyysisiä kirjoja, mutta kuunnellut BookBeatin kautta sitäkin enemmän. Jäin koukkuun Jo Nesbø:n Harry Hole -sarjaan, ja kuuntelin/luin kaikki kirjat kesään mennessä. Lisäksi mieleen ovat jääneet Nainen ikkunassa (A.J. Finn), Eleanorille kuuluu ihan hyvää (Gail Honeyman) sekä Minun tarinani (Michelle Obama).

24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Olen viime vuosina kuunnellut jotenkin tosi vähän mitään musiikkia, saati uutta musiikkia.

25. Mitä halusit ja sait?
Rakkautta, upeita kokemuksia.

Tarkaavaiset huomaavat, että Midillä on tässä kuvassa ulkoiluvaljaat päällä. Olimme lähdössä pupen kanssa ulos, kun lattialla istuessani näin tämän kivan kuvakulman, ja päätin napata kuvan. Olin edellisenä päivänä käynyt tyhjentämässä Stellan ja Jarnon kirppiskasaa, ja sieltä ostanut meille tuon kukkatelineen sekä päiväpeittona toimivan käsinvalmistetun maton (joka oli tuotu jonkun ulkomaanreissun yhteydessä).

26. Mitä halusit, mutta et saanut?
Otettua itseäni niskasta kiinni tietyissä asioissa, esimerkiksi töihin liittyen.

27. Mikä oli vuoden paras elokuva?
Call me by your name sekä First man.

28. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja paljonko täytit?
Täytin 29 ja vietin päivän kotosalla. Kävin torilla ja tein herkullista lounasta. Kuisma oli päivän töissä, mutta vei minut illalla Soiliin syömään. Jatkot vietettiin Bob the Robotin toimistolla :D

29. Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi selvästi paremman ja onnellisemman?
Mun pojat, eli Kuisma ja Midi.

Olimme kesällä retkeilemässä Koloveden kansallispuistossa, joka oli maaginen paikka. Tämä kuva on napattu ennen iltauintia – olimme saaneet teltan pystyyn ja kävimme pulahtamassa hiet pois ennen iltaruoan syömistä.

30. Kuinka määrittelisit tyylisi kuluneen vuoden aikana?
Löysää ja pehmeää, eli paljon kashmir-neuleita ja huljuvia lahkeita.

31. Mikä piti sinut järjissäsi?
Luonnossa liikkuminen, ystävät.

32. Ketä julkkista himoitsit eniten?
Tämä on edelleen mun mielestä tosi outo kysymys :D

33. Mikä poliittinen tilanne tai tapahtuma liikutti sinua eniten?
Varmasti IPCC:n ilmastoraportin julkaisu ja sitä seuraama keskustelu. Odotan innolla/kauhulla tulevia vaaleja, mutta olen ylpeänä seurannut jo sitä kehitystä, mitä raportin julkaisun jälkeen osa yksilöistä ja yrityksistä ovat teheet.

Mietin tosi kauan, voinko postata Instagramiin kuvaa meidän tiskialtaasta. Meillä tuli kuitenkin juuri vuosi täyteen nykyisen kotimme kohtaamisesta, ja keittiö oli yksi mihin rakastuin asunnossa ensimmäisenä. Sitäpaitsi tässä kohdassa yleensä aloitan ja lopetan päiväni (aamiaisen valmistus ja keittiön siivous päivän päätteeksi aamua varten). Kukat olivat kesällä vakio tiskialtaan vierellä, mutta paljastan photoshopanneeni vähän tiskialtaan roiskejälkiä pois.

34. Ketä kaipasit?
Mummiani, yhä edelleen, sekä rakasta ystävääni Essiä, jonka kanssa olemme nähneet kuluneena vuonna aivan liian vähän!

35. Kuka oli paras tapaamasi ihminen?
Olen kohdannut monia mielenkiintoisia ihmisiä vuoden aikana, en osaa poimia heistä tällä hetkellä ketään.

36. Mikä tai kuka yllätti sinut kuluneena vuonna?
Niin monen ihmisen valmius tehdä enemmän tämän maapallon ja sen pelastamisen eteen. Tiedän asuvani viherkuplassa, mutta olen mykistynyt siitä, kuinka moni ihminen on tehnyt suuriakin tekoja esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tähän liittyen olen myös ylpeä vanhemmistani heidän kokeillessaan innokkaasti uusia kasvisruokia sekä poikaystävästäni, joka kiltisti syö kotona tekemääni kasvisruokaa, vaikka aina välillä kaipaileekin pihviään.

37. Mitä viisi asiaa asetat itsellesi tavoitteiksi ensi vuodelle? Nämä eivät ole uudenvuodenlupauksia vaan henkilökohtaisia tavoitteita.
Haluan elää elämääni yhä vastuullisemmin ja tasapainoisemmin. Haluan löytää tapoja elää täyttä elämää ilman, että sen seurauksena esimerkiksi hiilijalanjälkeni on suuri. Haluan viettää enemmän aikaa luonnossa ja nukkua useamman yön teltassa. Haluan myös työrintamalla jatkaa loppuvuonna asettamaani suuntaa ja kehittää tekemistäni tavoitteideni mukaisesti.

Viimeisenä vuoden ensimmäinen kuva, klassinen punahuuliselfie. Tämäkään ei ollut sillä hetkellä otettu, mutta No fear -paita ja punahuuliasenne sopivat mielestäni vuoden ekaksi kuvaksi hyvin. Taustalla tietenkin liesituuletin, kuinka tyylikästä :D

Välipäivinä

Välipäivinä maailmassa aika kuluu jotenkin aivan eri tahtia. Tänä vuonna varsinkin joulu itsessään on tuntunut erityisen pitkältä, ja viimeistään nyt välipäivinä olen aivan ulalla viikonpäivistä ja siitä, onko tänään vielä pyhä vai arkipäivä.

Jotain tilanteesta kertoo se, että olin lähdössä juhlimaan uutta vuotta jo sunnuntai-iltana – kunnes minulle kerrottiin, että vuosi vaihtuu vasta maanantain ja tiistain välisenä yönä. (Mikä tarkoittaa tietenkin sitä, että minulla on vielä lähes viikko lomaa!)

Meidän joululoma on sujunut tähän mennessä varsin leppoisasti. Perjantaina ajoimme työvuorojen jälkeen Kuisman perheen luo Naantaliin, jossa olimme joulupäivän aamuun asti. Silloin ajoimme minun vanhempieni luo Lahteen, jossa edelleen olemme. Naantalissa aika kului ulkoillen ja kauniista pakkaspäivistä nauttien, täällä Lahessa olemme lähinnä köllötelleet sohvalla ja saaneet vihdoin yhden Domus-tuolin puoli vuotta kestäneen kunnostuksen päätökseen.

Viikonloppuna on aika suunnata takaisin kotiin Kallioon, ja nauttia muutamista lomapäivistä kotosalla. Ainoa tehtävä to do -listallani on ensi vuoden printattavan seinäkalenterin saaminen julkaisukuntoon.

Ihania välipäiviä kaikille teille!

Blogin uusi suunta sekä muutama ajatus sen taustalla

Onpa dramaattisen kuuloinen otsikko! Ei kuitenkaan hätää, ei tässä mitään kovin mullistavaa tapahdu. Mutta olette ehkä tämän vuoden aikana huomanneet, että tahti täällä blogissa on tasaisen rauhallinen, muutama postaus kuukaudessa.

Inhoan kaikkia sellaisia postauksia, jotka aloitellaan pahoittelemalla tahtia tai selitellään syitä hiljaiselon taustalla. Koska tämä blogi on kaukana kaupallisesta blogista (muutamia testiin saatuja naamarasvapurkkeja lukuunottamatta), en koe sinänsä olevani tilivelvollinen kenellekään. Toki näin vaikuttaja- ja somemarkkinoinnin ammattilaisena tiedän, että tasainen julkaisutahti kanavassa kuin kanavassa sitouttaa enemmän seuraajia, kuin tämä minun randomtahtini.

Ja vaikka juuri sanoinkin, että inhoan selittelyjä, haluaisin kuitenkin avata ääneen keloja, jotka ovat pyörineet päässäni tänä vuonna bloggaamiseen liittyen.

Ensinnäkin (ja tästä olen sanonut aiemminkin), kun usean päivän viikossa tekee työtä asiakkaiden blogien ja somejen kanssa, sitä haluaa hieman niihin aiheisiin hajurakoa vapaa-ajalla. Mielestäni ymmärrettävää ammatissa kuin ammatissa, vaikka intohimotyötään tekisikin.

Toisekseen, olen kipuillut myös blogin aihealueiden kanssa. Back in the days kun tämä blogi perustettiin vuonna 2011 oli yleisesti blogiskene aika tosi erilainen. Silloin esittelin täällä asuja, ostoksia, askartelusuunnitelmia juhannuskemuihin ja pöllin Pinterestistä sekä Weheartitistä kuvia. Täällä ja yleisestikin blogeissa olennaisena osana oli uusien tavaroiden esittely tai niistä haaveileminen. Sanomattakin selvää: tämä ajattelutapa on nykyään niin kaukana arvoistani, että välillä en usko olleeni itse se, joka on innoissaan kirjoittanut pitsipaidasta, jonka löysi ihan hullusta alesta hikipajaketjuliikkeestä.

Kuvan kirja on ihanan Karita Sainion 'Hyvin eletty'

Olen kuitenkin saanut paljon palautetta ja toiveita, että kirjoittaisin useammin. Joku jopa kerran sanoi, että minun pitäisi liittyä myös Asennemedian verkostoon. (No, ihan näin asennemedialaisena voin todeta, että meille ei ihan niin vain liitytä, eikä tämä blogi toistaiseksi kaupallisuuden kannalta ole ollut kauhean tuottava, hah.) Tämä tietenkin lämmittää minua, ja olen otettu kaikesta tällaisesta palautteesta.

Viime vuonna harkitsin vakavasti blogin lopettamista. Onhan tätä kirjoitettu jo seitsemän vuotta, ja välillä tämä on tuntunut enemmän velvollisuudelta kuin mukavalta harrastukselta. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että jäisin kaipaamaan blogiani ihan liikaa. Vaikka olenkin enemmän visuaalinen luoja, olen aina pitänyt myös kirjoittamisesta. Jos lopettaisin blogini, haikailisin ehdottomasti eniten juuri kirjoituspuolen perään. (Toisaalta, voisin ehkä silloin alkaa uraani runoilijana – äitini lähetti minulle juuri kuvan tästä upeasta runosta, jonka olin hänelle vuosituhannen alussa kirjoittanut. I see potential!)

Niin omahyväiseltä kuin ehkä kuulostaakin, koen myös, että minulla on joskus ihan oikeasti jotain tärkeää sanottavaa. Välillä postaukset ovat ihan jonninjoutavaa fiilistelyä vailla sen suurempaa informaatiota, muuta kuten vastuullisten tekojen postaus osoitti, kerron joskus myös sellaista, millä on oikeasti merkitystä ja mikä kiinnostaa ihmisiä.

Ihana työkaverini Katja esittikin, että keskittyisin blogissani vastuullisuuteen – hän kun on tainnut kuulla muutaman kestävään kehitykseen liittyvän paasaukseni toimistolla ja joutunut uhrikseni, kun tongin kollegoiden roskia vääristä astioista oikeisiin.

Jonkin aikaa tätä pohdittuani tulin päätökseen: näin teen. Olenhan toki aiemminkin kirjoittanut vastuullisuudesta ja vihreistä arvoista, mutta ajattelin ottaa jatkossa sen blogini kantavaksi teemaksi.

En kuitenkaan väitä olevani mikään pyhä paavali – myös minä teen arjessa virhearviointeja ekologisuuden suhteen ja tulen esimerkiksi lentämään jonkun verran jatkossakin. Ehkä haluankin tuoda esiin myös sitä inhimillistä kipuilua valintoja punnitessa, oikea ratkaisua etsiessä. Ympäristölle ystävällisen elämäntavan löytäminen on kuitenkin sekä arjessani että nykyään myös työssäni suuressa osassa, joten on luontaista, että sama linja jatkuu täällä digimaailmassa. Lupaan myös jatkossa kirjoittaa yrittäjyydestä sekä graafikon elämästä, sillä ne ovat (yllättäen) iso osa minua, ja olen ymmärtänyt näiden aiheiden kiinnostavan myös teitä lukijoita. Lupaan kirjoittaa myös pinnallisemmista asioista, mutta viikottaiseen "wednesday wishlist" haaveiluun epäeettisine tekokuituvaatteineen en taida enää taipua.

Mitä ajatuksia nämä mietteeni teissä herättävät?

Kuulen myös mielelläni toiveita postausten suhteen: onko jotain aihetta, josta toivoisitte pohdintaa esimerkisi vastuullisuuden suhteen, tai haluaisitte, että perehtyisin puolestanne johonkin? Suunnitelmissa lähiviikoille ovat ainakin postauksen vastuullisesta sijoittamisesta sekä hieman ekologisimmista joululahjavaihtoehdoista.

Toivottavasti juttuni jaksavat jatkossakin kiinnostaa teitä – itselleni tämä linjaus tuntuu innostavalta, ja toivonkin tätä myötä myös päivitystahdin reipastuvan.


Lämpöä marraskuisiin iltoihinne,
xo

Pieniä vastuullisia tekoja

Turhautunut ja tuskissaan.

Kuvastavat aika hyvin tunteita, joita olen kokenut enenevissä määrin viimeisen viiden vuoden aikana. Erityisesti tänä vuonna on välillä tuntunut, että maailmantuska tulee ja murskaa alleen.

Vaikka olenkin maailmanmenoon yleisesti suhteellisen turhautunut, uskon silti yksilön voimaan ja positiiviseen esimerkkiin. Välillä taistelu on vain tuntunut tosi yksinäiseltä, mutta onneksi keskustelu näistä asioista on viime aikoina lisääntynyt huomattavasti. Maanantaina julkaistu IPCC:n ilmastoraportti oli todella karua luettavaa, mutta salaa olen iloinen sen ollessa niinkin karua. Ehkäpä nyt myös päättäjät, yritykset ja isot massat reagoivat?

Usein kyse voi tietenkin olla vain tahattomasta tietämättömyydestä – olen vihdoin alkanut oppimaan, että kaikki eivät ole yhtä tiedonjanoisia tutkiskelijasieluja kuin minä. Monet kyllä varmasti tekisivät parempia valintoja, mutta heillä ei ole aikaa, kiinnostusta tai resursseja opiskella, selvittää, syynätä ja punnita.

Itse olen aikamoinen salapoliisi, ja tämän vuoksi olen päättänyt laittaa hyvän kiertämään. Tässä siis listaa helpoista ja arkipäiväisistä asioista, joissa voit helposti tehdä vastuullisemman valinnan.

Pieniä vastuullisia tekoja arkeen

– Kierrätä: biojäte, muovi, kartonki, paperi, metalli, lasi, paristot, elektroniikkajäte... Vähiten jätettä kuuluisi tulla sekajäteastiaan. Katso roskien kierrätysohjeet oman alueesi jätehuollosta, esimerkiksi Helsingissä HSY:n jäteoppaasta. Mikäli kotitalosi pihassa ei ole kaikkia jäteastioita mieti, voisitko viedä roskat lajittelupisteelle esimerkiksi muita asioita hoitaessasi. Ota vastuuta myös työpaikkasi kierrättämisestä, mikäli kukaan muu ei ole vielä ottanut.

– Kompensoi päästöjäsi (päästöjä tulee väkisinkin, teitpä mitä vain) ostamalla esimerkiksi pala suota tai metsää.

– Vältä ruokahävikkiä.

– Päivitä sähkösopimus ekosähköön.

– Vaihda aamukahvi luomuksi & reiluksi, esimerkiksi Arvid Nordquistin kahvit ovat vastuullinen valinta.

– Vaihda kahvimaito kauramaitoon, esimerkiksi Kaslinkin Aito Kaurajuoma Barista ja Oatlyn iKaffe

– Kasvispainotteinen ruokavalio on yksi suurimmista ekoteoista, joita yksilö voi tehdä. Netti on täynnä herkullisia kasvisreseptejä, eikä niiden valmistaminen ole yhtään sen vaikeampaa. Mikäli arkailet jonkin kasvipohjaisen raaka-aineen käyttöä, voit aina kysyä neuvoa lähipiiristäsi henkilöltä, jonka luulet tuntevan raaka-aineen. Itse esimerkiksi kokkasin viime viikonloppuna vanhemmilleni kaksi kasvisateriaa, joista he innostuivat kovasti. Eilen äiti kysyikin minulta vielä varmistellen, miten se soijarouhe kannattikaan valmistaa.

– Suosi sesongin kasviksia ja lähellä tuotettua ruokaa. Satokausikalenterilla on paljon reseptejä sesongin kasviksista. Mieti myös mistä ruokasi kuljetetaan ja millaisia vaikutuksia sen tuotannolla on: esimerkiksi riisi ja avokado vaativat kasvaakseen hurjat määrät vettä, ja riisin viljelyn sivuvaikutuksina ovat vedenalaisesta viljelystä johtuvat metaani- ja muut kasvihuonepäästöt.

– Jos syöt kananmunia, osta vain luomua ja lähellä tuotettua. Me syömme munia, mutta nykyään vain Hyvinkäällä olevalta vastuulliselta kanalalta.

– Suosi kotimaista ei-viljeltyä kalaa, vaikka sen kilohinta voisikin olla kalliimpi.

– Ostamatta jättäminen on yksi suurimmista vaikutusmahdollisuuksista. Välttele varsinkin suurten ja saastuttavien yritysten tuotteita, jotka saastuttavat paljon ja joiden lonkerot ovat todella syvällä (kuva 1, kuva 2).

– Suosi vintagea/second handia. Me emme esimerkiksi ole ostaneet tähän uuteen asuntoomme yhtään huonekalua uutena, ja suurin osa pienesineistäkin on hankittu käytettynä. Käytetyn ostaminen on aina ekologisempaa kuin uuden, oli kyse siten kalusteista, elektroniikasta tai vaatteista.

– Mieti, voisiko tarvitsemasi asian tehdä itse ostamisen sijasta.

– Huolla elektroniikka ja teknologia mahdollisuuksien mukaan sen sijaan, että ostaisit uuden laitteen.

– Suosi kotimaisia pienyrittäjiä ja osta kivijalasta aina, kun se on mahdollista.

– Tilaa ulkomaalaisista nettikaupoista vain suurella harkinnalla. Onko kännykänkuoren tai biletopin lennättäminen Kiinasta kaikkien niiden päästöjen arvoista? Jos tilaat, älä tilaa sovitusmielessä, sillä tuotteiden palauttaminen tuplaa nettioston päästöt etkä voi olla varma, mitä palauttamallesi tuotteelle tehdään.

– Käytä kuukuppia kertakäyttöisten kuukautissuojien sijaan.

– Vaihda kodin puhdistusaineet ekologisiin: yleispesuaine, pyykinpesuaine (et tarvitse huuhteluainetta), tiskiaine, wc:n pesuaine... Esimerkiksi kotimaisella Ole hyvä -merkillä on kattava ja tehokas valikoima, ja ekologisia tuotteita saa esimerkiksi Ruohonjuuresta tai Ekolosta. Ekologisiksi merkeiksi miellettyjä Methodia ja Ecoveria kannattaa kuitenkin välttää, sillä ne merkit on ostanut ylikansallinen SC Johnson.

– Suosi luonnonkosmetiikkaa. Ihania kotimaisia luonnonkosmetiikkamerkkejä ovat muun muassa Flow ja Frantsila. Lue lisää luonnonkosmetiikasta (ja muusta vastuullisuudesta) kaimani Ida365:n blogista.

– Vaihda jokapäiväiset arkituotteet parempiin vaihtoehtoihin: vanupuikot muovisista pahvisiin, vanulaput Reilun kaupan puuvillaan tai kestolappuihin, deodorantti alumiinittomaan ja muovittomaan, tuorekelmu Bee's Wrapiin, niin hammasharjat kuin pesurätit biohajoaviin versioihin, vessapaperi hylsyttömään, nestesaippua palasaippuaan ja niin edelleen.

– Luovu kaupan hedelmä- ja vihannespusseista ja vaihda ne kestoversiohin: ompele vanhoista kangaspaloista (lakanat, paidat, verhot...) pussukoita tai virkkaa kalastajalangasta. Mikäli omat sormet eivät taivu, voi niitä myös ostaa (kiitos linkkivinkistä Lauralle). Kauppojen omat kestohedelmäpussit eivät mielestäni ole kauhean hyvä vaihtoehto, sillä ne on tehty muovista ja olen kuullut niiden kestävyydestä huonoa. Kierrätysmateriaalista tehty on aina parempi.

– Kanna mukana kangas- tai kestokassia, niin sinun ei tarvitse ostaa pussia niin ruoka- kuin muissakaan kaupoissa.

– Mihin sitten roskat? Vaikka et ottaisi tai ostaisi kaupasta pusseja, saat varmasti roskat kierrätettyä. Ainakin meiltä löytyy kotoa vaikka millaisia pusseja: leipäpusseja, sipsipusseja, wc-paperin muovikääre (avaa siististi toisesta päädystä ja tadaa, pussi)...

– Sen sijaan että ostaisit kaupasta viherkasveja, pyydä ystävältä pistokkaita. Voitte myös tehdä vaihtokauppoja eri kasvien pistokkailla. Voit kokeilla kasvattaa itse myös siemenestä vaikkapa avokadoa tai sitruunaa!

– Lenkkeillessäsi harrasta ploggausta, eli roskien poimimista luonnosta.

– Lahjoita vastuulliseen hyväntekeväisyystoimintaan, esimerkisi kasvisruokaa vähävaraisille perheille toimittavaan Venneriin.

– Jos harrastat sijoittamista, sijoita vastuullisesti. Tästä aiheesta juttelin jo aiemmin Instagram-tarinoissani, ja tähän tulen vielä palaamaan myöhemmin omassa blogipostauksessaan.

/ / / / / / / /

Tässäpä nyt alkuun muutama teko arkipäiviin – näillä teoilla säästät niin luontoa kuin rahapussiakin (mieti vaikka ruokahävikin vähentämistä tai mitä rahaa säästät, kun et osta muovipusseja).

Yleisesti on hyvä muistaa, että muutos ei aina ole helppoa. Se voi vaatia aluksi hieman totuttelua ja tapojen muutosta, mutta nopeasti uudetkin tavat sulautuvat arkipäivän tekemiseen. Näitä kaikkia listalla olevia asioita teen osana omaa arkeani, johon kuuluu oman yrityksen pyörittämistä joskus jopa 60 tuntia viikossa, koiran kanssa ulkoilua, urheilua, kotitöitä ja ihan vaan löhöilyä. Vastuullinen elämä ei siis vaadi supervoimia, mutta voit tuntea itsesi superihmiseksi tehdessäsi hyvää jokaisissa arjen valinnoissa.

Toivottavasti postauksesta löytyi hyödyllisiä vinkkejä. Kommenttiboksiin saa jakaa myös omia arjen vastuullisia tekoja!

PS. Seuraa myös Ilmastouutiset-sarjaa YouTubessa, joissa jokainen jakso on täyttä faktaa.

Pääsiäisen galaksimunat

En tiedä mistä tämä päähänpisto tuli, mutta päätin tänään kokeilla hetken mielijohteesta värjätä kananmunia pääsiäistä varten.

Kotona sattui olemaan sekalainen kokoelma valkoisia ja ruskeita luomumunia, ja tarvitsin hetkeksi jotain kepeää puuhastelua. Mietin, mikä kotona valmiiksi olevista raaka-aineista voisi värjätä hyvin, ja keksin pakasteesta mustikat.

Hetken sotkemisen ja sähläämisen jälkeen tuijottelin violetinsävyisiä galaksimunia kennossa.

Näiden tekemiseen menee vain muutamia minuutteja aikaa, ja tarvikelista on lyhyt: munia (meillä ovat raakoja), ruokalusikallinen pakastemustikoita, loraus etikkaa, loraus vettä, muutama kulho, lusikka ja talouspaperia.

Laita mustikat, etikka ja vesi samaan kulhoon. Anna olla hetki niin, että mustikat pehmentyvät hieman. Laita muna toiseen kulhoon, nouki muutama mustikka ja puristele mustikan mehu munan päälle. Voit myös puristaa mustikoista mehun kolmanteen kulhoon, ja lusikoida siitä mehua munan päälle. Kun munassa on sopivan verran väriä, pyyhkäise se talouspaperiin ja aseta hetkeksi kuivumaan pystypäin esim. munakuppiin. Toista jokaiselle munalle erikseen.

Ihanaa pääsiäistä kaikille!

Tammikuun parhaat

Maailmassa ei käynyt täysmullistusta vuoden vaihduttua.

No ei tietenkään, sehän on vain yksi päivän vaihdos muiden seurassa.

Onneksi jotain muutosta on tapahtumassa, hitain mutta varmin askelin. Joulukuun loppuun verrattuna mieleni on jo huomattavasti kevyempi, yleinen vireystilani positiivisempi. Tässä listattuna muutama tammikuun top-juttu.

1. Jouduimme pakon sanelemista syistä ostamaan juuri uuden kahvinkeittimen. Kaveriksi ostimme pitkään toivotun kahvimyllyn, jonka käyttäminen on päivieni kohokohta. Aiemmin olen käsikäyttöisellä myllyllä jaksanut jauhaa vain espressopavut, mutta nyt myös suodatinkahvi saadaan tuoreena. Ostoslistalla on vielä pour-over -setti, jolloin pääsemme hifistelemään kupponen kerrallaan.

2. Juhlimme tammikuussa myös Asennemedian 3-vuotissyntymäpäiviä, ja kuinka ihana onkaan olla osa tätä upeaa ja inspiroivaa joukkoa! Olemme myös Ullan kanssa kehittäneet minun työtehtäviäni, ja olen kevään hommista aika innoissani.

3. Kotona on tuntunut juuri nyt aika hyvältä. Olen pitkästä aikaa raaskinut ostaa leikkokukkia ja fiilistellyt kotitoimistopäivinä villapeiton alla.

4. Alkoholinkulutus on ollut tammikuussa todella vähäistä, sen sijaan olen fiilistellyt erilaisia alkoholittomia vesiä ja limsoja. Viimeksi nappasin K-kaupasta ruotsalaista raparperi-juomaa, jota en ole vielä raaskinut avata!

5. Saimme tammikuussa kotiimme muutaman vintage-ihanuuden: neljä Artekin 68-tuolia sekä muutamia Arabian astioita. Olen tämän kodin myötä entistä ihastuneempi kierrätettyihin asioihin, varsinkin niihin, joilla on ikää minua enemmän. Myös ympäristö kiittää, kun uuden sijasta vanha pääsee kiertoon.

Lisäksi haluan vinkata teille muutamasta sivusta, joiden tekstien lukemisesta (sekä kuvien katselusta) olen nauttinut erityisesti tässä tammikuussa:

Sunnuntaimedia
Missä olet Laura
Sugar Universe

Vuosikatsaus 2017

Ihanaa alkanutta vuotta 2018!

Itse vietin vuodenvaihteen rauhallisesti kotona villasukkaillen sohvalla ja rauhoitellen raketteja pelkäävää pikkukoiraa. Hektisen ja rankan syksyn (josta kerroin enemmän täällä) jälkeen rauhallinen ilta oli juuri se miten halusin toivottaa vuoden tervetulleeksi. Tämän päivän olen ottanut myös rauhallisesti – mitä nyt päivä sai hyvin vauhdikkaan alun, kun huomasin nukkuneeni pommiin ja melkein myöhästyneeni hovikuskin tehtävistäni. Heräämisestä viidessä minuutissa olin jo koira kainalossa ja banaani taskussa harjaamassa loskakerroksia auton ikkunoilta pois ja huristelemassa lentokentälle päin hakemaan siskoani reissultaan.

Toivon, ettei tämä aamu näytä kovinkaan realistisesti tulevan vuoden suuntaa, sillä tavoite on ennenkaikkea ottaa iisisti, lempeästi ja levätä tarpeeksi. Sitä ennen kuitenkin vuosikatsaus vuodesta 2017, joita olenkin tehnyt blogissa jo vuodesta 2011!

/ / / / / / / /

1. Mitä sellaista teit kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?
Osallistuin Young Lions -kilpailuun, suunnittelin elämäni ensimmäisen mainoksen, lähdin Cannesiin mainosfestivaaleille ja osallistuin yhden kansainvälisen dokumentin tekoon.

2. Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutenavuotena tekemäsi lupaukset?
En tehnyt lupauksia, olen sillä tavalla ovela.

3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana?
Varsinkin työn kautta olen saanut paljon uusia ihmisiä lähipiiriini – osan olen jo tuntenut kauemmin mutta ystävystynyt paremmin vasta viimeisen vuoden aikana, osa tietenkin kokonaan uusia tuttavuuksia. Lähipiirini uusin tulokas on ystävieni pieni käärö, joka putkahti maailmaan hieman ennen joulua. Ehdimme nähdä ennen vuoden vaihdetta muutaman kerran, ja herra on oikein hurmaava!

4. Menetitkö ketään läheistäsi?
Menetin isoäitini vuoden 2016 jouluaattona, ja tuo suru on seurannut koko vuoden 2017 mukana.

5. Missä maissa vierailit?
Kävin Portugalissa sekä Ranskassa ja parilla visiitillä Virossa. Vuosi 2017 ei ollut mikään matkailuvuosi (tosin kuin 2016) johtuen uusista työtilanteista ja muista haasteista.

6. Mitä sellaista toivoisit itsellesi, mitä et kuluneen vuoden aikana saanut?
Sain vuonna 2017 todella paljon, mutta ehkä lempeyttä itseäni kohtaan ansaitsisin enemmän.



7. Mikä päivämäärä kuluneelta vuodelta tulee aina muistuttamaan sinua tästä nimenomaisesta kaudesta?
11.5., kun saimme kuulla voittaneemme Young Lions Finlandin sekä 13.6., kun saatiin uusi asunto sekä tietää, meidät on valittu Cannesissa kuvattavaan dokumenttiin. Kaikki seikkailut (ja vastoinkäymiset) olivat vielä tuolloin edessä ja tuntui kuin voisimme valloittaa maailman.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana?
No tietenkin Young Lions sekä se, että selvisin ensimmäisen täyden vuoden yrittäjänä aika hyvin.

9. Mikä oli suurin pettymyksesi?
Koko syksy on ollut yksi iso pettymys – koska asiat koskevat myös lähimmäisiäni, niin en halua avata asiaa enempää.

10. Sairastitko tai loukkaannuitko?
Vuodelta 2016 tuttu niskajumi teki upean comebackin ja sain tuomion myös juurihoidosta. Kevällä kärsin ruokamyrkytyksestä, mutta mitään sen vakavampia sairauksia ei onnekseni ole ollut.

11. Mikä oli paras ostoksesi?
PESUKONE! Kuinka yksi kodinkone voikin tuoda niin paljon iloa :D

12. Kenen käytös pöyristytti sinua eniten?
Muutaman ihmisen, jotka työelämässä käyttävät valtaansa täysin väärin, ja aiheuttavat näin ongelmia ja vastoinkäymisiä monelle.

13. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Kotiin liittyviin asioihin: vuokraan, kalusteisiin, kodinkoneisiin.

14. Mistä ihan todella, todella innostuit?
Uudesta kodistamme! Tästä oltiin haaveiltu jo niin kauan!

15. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?
Vestan Vielä1, Antti Tuiskun Rahan takii ja tietty Taylor Swift Look what you made me do.

16. Viime kauteen verrattuna, oletko
I onnellisempi vai onnettomampi: samoissa
II laihempi vai lihavampi: samoissa
III rikkaampi vai köyhempi: rikkaampi



17. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Nukkuneeni, viettäneeni aikaa luonnossa.

18. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Murehtineeni turhia, istuneeni koneella.

19. Miten vietit joulua? Entä juhannusta?
Joulun vietin puoliksi Naantalissa poikaystävän perheen luona ja puoliksi Lahessa oman perheeni luona. Juhannusta vietin Cannesin vanhan kaupungin hiekkarannalla poliisien vahtiessa pelonsekaisissa tunteissa hullujen suomalaisten juhannuskokko-touhuja.

20. Rakastuitko kauden aikana?
Yhä entistä enemmän elämäni miehiin, sekä uuteen kotiimme.

21. Mikä oli lempitelkkariohjelmasi?
Game of Thrones, Master of None, The Crown...

22. Vihaatko mitään tai ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
Vihaan tahoja, jotka ovat pilanneet koko syksymme. Yleensä en kyllä vihaa ketään.

23. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Karita Sainion Hyvin eletty!

24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Taylor Swiftin tulo Spotifyhyn! Ah, ei tarvitse enää luukutella sitä YouTuben kautta :D

25. Mitä halusit ja sait?
Uuden kodin.

26. Mitä halusit, mutta et saanut?
Hyvinvointia ja onnellisuutta koko perheelleni.

27. Mikä oli vuoden paras elokuva?
No tietty Star Wars: The Last Jedi!

28. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja paljonko täytit?
Pakkasin muuttolaatikoita, kävin koiran kanssa pitkällä lenkillä, join shampanjaa ja söin Lakridsia. 28 ei siis ollut mikään kovin glamour :D Valmistauduin myös äitini yllätyssynttäreihin, joita vietettiin seuraavana päivänä.



29. Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi selvästi paremman ja onnellisemman?
Äh, tämä on niin selkeä mutten voi sanoa sitä ääneen etten astu väärille varpaille!

30. Kuinka määrittelisit tyylisi kuluneen vuoden aikana?
Minimalistinen, vähä-värinen, mukava.

31. Mikä piti sinut järjissäsi?
No en oikeastaan edes tiedä! Usko tulevaan?

32. Ketä julkkista himoitsit eniten?
Oon niin out kaikista julkkisjutuista että ihan hävettää!

33. Mikä poliittinen tilanne tai tapahtuma liikutti sinua eniten?
Mauno Koiviston kuolema.

34. Ketä kaipasit?
Isoäitiäni, kovasti.

35. Kuka oli paras tapaamasi ihminen?
Ystävieni pikkukäärö!

36. Mikä tai kuka yllätti sinut kuluneena vuonna?
Tässä kohtaa annan kunnian poikaystävälleni, joka ansaitsee kaikki kiitokset olemassaolostaan <3

37. Mitä viisi asiaa asetat itsellesi tavoitteiksi ensi vuodelle? Nämä eivät ole uudenvuodenlupauksia vaan henkilökohtaisia tavoitteita.
Enemmän lempeyttä itselleni, enemmän aikaa läheisilleni, vähemmän murehtimista ja stressaamista, pidempiä yöunia.

Vuosi yksityisyrittäjänä – mitä olen oppinut?

Tasan vuosi sitten elettiin jännittäviä hetkiä.

Olin juuri viettänyt intensiivisen kuukauden miettien tulevaisuuttani – tehden laskelmia, punniten vaihtoehtoja, miettien toiveitani ja tehden listoja. Ulla oli lokakuun alussa 2016 pistänyt mun pään sekaisin työtarjouksellaan, jonka olin hyväksynyt.

Olin valmistunut kesäkuussa 2016 graafiseksi suunnittelijaksi, eikä silloinen työni kansainvälisessä konsernissa enää täyttänyt toiveitani tai vastannut intohimojani – olinkin koko syksyn etsiskellyt aktiivisesti uusia luovia töitä. Ullalta pyysin referenssejä työhakemukseni liitteeksi (olimme tehneet aiemmin jo yhteistyötä blogihommiin liittyen) – muija kuitenkin kieltäytyi antamasta niitä ja läiskäisi pöydälle sen sijaan tarjouksen unelmien työpaikasta!

Siinä sitä sitten oltiin, maanantaina 31.10.2016, viimeistä päivää palkkatyöläisenä.



Nyt olen ollut tasan vuoden täyspäiväisenä yksityisyrittäjänä.

Vaikka kaikki jännitti alussa aivan suunnattomasti, ovat asiat sujuneet kuitenkin hyvin. Toiminimi minulla on ollut jo pari vuotta, mutta palkkatöiden poisjääminen sen rinnalta vaikutti kuitenkin moneen käytännönasiaan. Päätinkin näin vuosipäivän kunniaksi pohtia, mitä kaikkea kulunut vuosi on minulle opettanut.

Mitä olen oppinut yksityisyrittäjyydestä?

– Ensinnäkin, yksityisyrittäjyys sopii minulle paljon paremmin, kuin olin koskaan kuvitellut. Tulen yrittäjäperheestä, mutta en koskaan oikeastaan edes miettinyt täyspäiväisen yrittäjyyden olevan minulle vaihtoehto. Tässä sitä kuitenkin ollaan. Alussa kauhistelin kaikkea yksityisyrittäjyyteen liittyvää – muun muassa kaikkia pakollisia täyteltäviä lappusia ja sitä valtavaa vastuuta kaikesta – mutta luonteelleni tällainen näyttäkin sopivan aika hyvin. Vaikka olen luova, olen myös todella järjestelmällinen ja organisoitunut, eivätkä nämä piirteet ole ainakaan haitaksi tässä hommassa.

– Tililläni on nykyään paljon enemmän rahaa, kuin palkkatyöläisenä. Vaikka minulla on suhteellisen säännölliset tulot yksityisyrittäjäksi (kiitos Asennemedian), on tietynlainen elämän epävarmuus tehnyt minun taloudenhallinnalleni ihmeitä. Palkkatöissä oli helppo kuluttaa tili tyhjäksi juuri ennen palkkapäivää, mutta yksityisyrittäjänä luonteeni ei tähän pysty. Säilytän suurinta osaa rahoista firmani tilillä, johon ei ole pankkikorttia – sieltä maksan itselleni "palkkaa" vain tarvittavan määrän. Siirrän heti laskutusten kilahtaessa tilille oikeat määrät ALV:eja sivuun myöhempää tilitystä varten ja pidän mielessä koko ajan yrityksen kiinteät kuukausittaiset kulut. Tämä kaikki on johtanut siihen, ettei koko vuoden aikana ole tileillä käyty lähelläkään nollaa. Aiempaan elämääni verrattaen tämä tuntuu jo aikamoiselta saavutukselta.



– Avun pyytäminen kannattaa. Oli kyse sitten kirjanpitäjän palkkaamisesta (hän on kyllä pelastanut minut niin monta kertaa!) tai jeesin pyytämistä ystävältä, niin apua ja neuvoja kannattaa pyytää. Itse kerron mielelläni kokemuksistani tai tiedoistani muille, joten miksi en uskaltaisi myös kysyä? Välillä suun avaaminen tai avun palkkaaminen vähentää omaa stressitasoa huomattavasti ja vapauttaa aikaa siihen omaan ydinosaamiseen.

– Itseä pitää ja täytyy kuunnella. Olen vasta viimeisen vuoden aikana opetellut sanomaan ei. Työtarjouksista ja uusista projekteista kieltäytyminen ei ole yksityisyrittäjälle helpointa, mutta välillä välttämätöntä. Olen pariin kertaan joutunut sellaisen työkuorman alle, että siitä on selvitty vain itkun kanssa ja vähillä yöunilla. Näistä olen oppinut, ja nykyään pohdin tarkkaan projektit, joihin lähden mukaan. Jätän myös kalenteriini aina hieman ilmaa, siltä varalta, että jokin projekti vaikka pitkittyy. Punnitsen nykyään myös projekteihin mukaan lähtiessä onko tämä projekti käyttämäni ajan/saamani palkkion arvoinen ja viekö tämä projekti minua eteenpäin kohti tavoitteitani.

– Olen välillä tavattoman hidas vastaamaan sähköposteihin. Esimerkiksi Asennemediaa koskevat viestit hoidan alta aikayksikön, mutta välillä omaan laatikkooni tupahtelevien viestien reagoimisessa kestää. Tässä minulla on vielä petrattavaa, vaikka onnekseni viimeisen puolen vuoden aikana olen havainnut jo kehitystä.

– En vieläkään osaa kehua itseäni tarpeeksi. Osaako kukaan? Tästä johtuu myös, että saatan välillä alihinnoitella palveluni. Onneksi tämäkin olen huomannut, ja näin ollen alkanut reagoida.

– Verkostojen muodostaminen on tärkeää, vaikka olenkin siinä suhteellisen huono. Olen tyylipuhdas introvertti, eivätkä erilaiset minglailut uusien ihmisten kanssa paljon kiinnosta. Välillä on kuitenkin astuttava pois omalta mukavuusalueelta, sillä suurin osa yritykseni toimeksiannoista on tullut nimenomaan verkostojeni kautta. Koskaan ei tiedä, mitä käyntikortin jakamisesta tai suunsa aukaisemisesta voi seurata! (No, toivottavasti jotain positiivista kuitenkin :D)

– Vaikka oman alani yksityisyrittäjät voivat tehdä töitä "mistä vain, kunhan vain netti toimii", eivät nämä mielikuvat freelancereista ole oikeastaan kovinkaan realistisia. Teen päivittäin töitä aika monen yksityisyrittäjän kanssa, joiden työnteko ei vaadi fyysistä läsnäoloa. Kummasti he kuitenkin nakuttelevat koneitaan joko kotonaan tai vuokratuissa toimistoissa sen sijaan, että paistattelisivat päivät Balin auringon alla ja illalla vähän lähettelisivät sähköposteja. Vaikka digiaikana työn tekeminen ulkomailta, aurinkorannoilta tai vaikka takapihalta olisikin mahdollista, on se oman kokemukseni mukaan aika harvinaista. Monet yrittäjätuttuni kyllä matkustelevat, mutta työasiat eivät ulkomailta hoidu samaan tahtiin kuin kotipöydän äärellä. Itsekin huomasin tämän viimeksi Cannesissa: ei paljoa kiinnostaneet loppuraportit, kun oli kiire nähdä ja tehdä. Vaikka siis periaatteessa olisin hyvin ehtinyt aamulla ja illalla tehdä useamman tunnin töitä.



Kaiken kaikkiaan kulunut vuosi on ollut huikea ja opettavainen. En ole katunut vuosi sitten tekemääni päätöstä hetkeäkään, ja tulevaisuudeltani toivon suuria. Olen tutustunut vuoden aikana ihan huikeisiin ihmisiin ja saanut tehdä mielettömien lahjakkuuksien kanssa töitä. Muiden osaaminen ja intohimo ruokkii myös omaa työskentelyä, ja upeiden tekijöiden ympäröimänä sitä haluaa itsekin puristaa vielä vähän parempaa.

Jännityksellä odotan, millaisia ajatuksia minulla on vuoden päästä jaettavana aiheesta. Vuoden takaisia juttujani voit lukea muun muassa täältä ja täältä.


PS. Kuvissa näkyy suunnittelemani viikkokalenteri, jonka voi ladata ilmaiseksi omaan käyttöön täältä. Paperijutut kiinnostelevat edelleen kovasti, ja olisikin kiva päästä tekemään enemmän myös jotain stationary-juttuja tulevaisuudessa!

Suosikit perjantaina

Nyt on aika hyvä flow. Töitä on ollut, muttei vyöryttävän paljon. Vapaa-aikaa on ollut, ja sillä monipuolista sisältöä. Olen tämän vuoden puolella pitkästä aikaa ehtinyt selailemaan, inspiroitumaan ja pohtimaan juttuja – kiitos yksityisyrittäjyyteni ja nelipäiväisen viikkoni. (Kerroin nelipäiväisen viikon huojentavista vaikutuksista jo tässä postauksessa.)

Tällä viikolla olen ehtinyt ihastua näihin:

– Pinterestin inspiraatiopommit. Listallani on niin monta personal project -asiaa, joita haluaisin tehdä tai kokeilla. Mistä löytää vain aika kaikkien niiden väkertämiseen!

– Mielenkiintoiset leikkaukset. Tyylini on edelleen boheemin minimalistinen, mutta kauniit leikkaukset vaatteissa kiehtovat aina. Onneksi Suomestakin saa jo vähän muutakin kuin sitä peruspaitaa! Kiertelen aina silloin tällöin suosikkikaupoissani katsomassa tarjonnan, mutta ihanaa kun nykyään ei ole sitä mennävuosien "pakko ostaa" ajattelutapaa. Välillä kauniiden vaatteiden ihastelu ruudultakin riittää, kaikkea ei tarvitse omistaa.

– Matkustus. Viime vuosi on oli yksi parhaista reissuvuosistani förevö, mutta tälle vuodelle ei ole yhtään lentolippua tai hotellia varattuna. Ei tosin ole kauheasti lomaakaan, se on varmaan se hinta tästä stressittömästä yksityisyrittäjyydestä... Samalla kiinnostelisivat kulttuuria pursuilevat suurkaupungit, mutta myös stressittömät pisama-lomat palmujen alla.

– Kauniit kengät. Paljaat nilkat ja sirot jalkineet kiehtovat juuri nyt, kun takatalven lumimyrskyt tukahduttavat jalkani talvikenkiin. Paksut korot olivat jo se juttu viime vuonna, ja ne kiinnostavat kyllä edelleen! Korkokengät ovat kyllä minulla yksi outo mysteeri: kaikki niissä kiehtovat minua suunnattomasti, paitsi niillä kävely.

– Pienet mokkalaukut. Päivä päivältä Chloen Faye -laukku näyttää yhä kauniimmalta. Ja päivä päivältä sen hinta kirpaisee sisäistä Roope Ankkaani yhä enemmän.


Pics: A poster a day, Pepamack, Ruben Hughes, Ewanika & Mija Flatau

Kirjahaaveita

Kerroinkin teille "tunnustuspostauksessani", että haluaisin joskus taittaa kirjan.

Kirjat ovat aina houkutelleet minua puoleensa – nuorena olin todellinen lukutoukka ja saatoin lukea kymmenen kirjaa kuukaudessa. Akateemisen kirjakaupan hyvinä aikoina valetelin usein hyllyjen välissä kirjoja selaten ja omissa ajatuksissani haahuillen. Nykyään en ehdi (taino, ehdi ja ehdi) lukea samaan tahtiin kuin ennen, mutta edelleen kirjat kiehtovat minua suunnattomasti.

Kotoa löytyy kasapäin kirjoja, joiden ulkoasu ja taitto (sisältönsä lisäksi) herättää minussa suunnatonta ihastusta – ja ihan pientä kateuttakin. Uusin taittoesikuvani on Susanna Vennon ja Riikka Kantinkosken Green Home Book.

Sen lisäksi että voisin ottaa kaikki kirjassa näkyvät kodit ja kasvit itselleni, on kirjan henkimä fiilis juuri sellaista, jota minäkin haluan joskus saavuttaa. Vastaanotan siis kaikenlaisia ehdotuksia ja pyyntöjä taittotöihin liittyen, vink vink.

Green Home Bookin on kustantanut Cozy Publishing, joiden kustantama Cozy Homes from Finland on puolestaan aiheuttanut valtavia asuntokateuksia.

Jotain asioita minusta

– Pidän siivoamisesta, ihan totta. Välillä voisin sanoa suorastaan rakastavani sitä. Siivoaminen on minulle jokinmoinen meditointikeino, eikä konkreettinen ja paljain silmin nähtävä lopputuloskaan varsinaisesti haittaa. Mutta pyykkien ripustaminen, lattioiden moppaaminen ja roskien vieminen – niitä minä kyllä inhoan.

– Olen aika kriittinen itseäni kohtaan, välillä tuntuu että vähän liiankin. Muilta en odota läheskään niin suuria, mutta itseltäni kyllä. Asetan varsinkin työssä standardini kovin korkealle, ja sitten stressaan kun en mielestäni saavuta niitä. Onneksi minulla on kotona maailman paras tsemppari, joka osaa kertoa minun olevan hyvä hieman vähemmälläkin.

– En pidä ruusuista enkä gerberoista, enkä koskaan osta niitä kotiini. Sen sijaan suosikkikukkiani ovat syreenit, leinikit, pionit, anemonet ja valkoiset tulppaanit.

– Isäni asui ja työskenteli Saksassa ja Itävallassa 2000-luvun alkupuolella noin kymmenen vuoden ajan ja meillä oli siellä myös asunto. Tuona aikana lähes kaikki lomat vietettiin edes osittain siellä, ja varsinkin Etelä-Saksa on minulle kuin toinen koti. Kuitenkaan vuoden 2010 jälkeen en ole käynyt Saksassa (tai Itävallassa) kertaakaan, ja haaveilenkin jatkuvasti pienestä roadtripistä takaisin kotiseuduille.



– En ole kesän jälkeen jaksanut käyttää oikein meikkivoiteita tai mitään BB-voiteitakaan. Varsinkin kylmällä ilmalla koen, että parempi vähän punakankirjava kuin kuivalta kraaterilta näyttävä nassu. Onnekseni olen päässyt nuoruusvuosien iho-ongelmista aika hyvin eroon, ja viimeisen vuoden aikana olen rohkaistunut kulkemaan ihan au naturelina jos huvittaa.

– Lempikirjojani ovat Pikku prinssi sekä Muumit ja suuri tuhotulva.

– Osaan aika harvoin pyytää apua, missään. En tiedä johtuuko tämä kasvatuksestani vai monista yksinasutuista sinkkuvuosistani, mutta avun pyytäminen (välillä ihan pienen ja mitättömänkin) on minulle jotenkin todella vaikeaa. Lisäksi koen että olen aika hyvä aika monessa asiassa, joten en varsinaisesti koe tarvitsevani apua esimerkiksi missään kotiin liittyvässä asiassa (en siis osaa pyytää apua edes avopuolisoltani, vaan rassaan itse putket, paklaan seiniin jääneet reiät, ompelen irronneet napit, vaihdan lamput, asennan langattomat netit ja printterit... you know).



– Sipsit ovat suurin heikkouteni. Mutta samalla olen niiden laadusta ja mausta kovin kriittinen. Itse ostan aina Earth Controlin merisuola, balsamico & tomaatti tai Chipstersin Lastu merisuola.

– Haluaisin joskus taittaa kirjan. Minulla ei ole siitä mitään kokemusta, mutta kauniit kirjat houkuttelevat minua luokseen ja usein pysähdynkin ihastelemaan vain jonkin kirjan layoutia.

– Vaikka olenkin aikamoinen kahvifanaatikko, on minun myönnettävä herkistyneeni kofeiinille viime vuosina. En oikeastaan voi juoda kahvia arkisin enää puolen päivän jälkeen, ja jos juon niin se saa olla vain ihan pieni kupponen. Nyyh.


Että tällaista tänään!

Vuosikatsaus 2016

Pian sanon heipat tietokoneelleni suunnitelmieni mukaan huikeaksi kolmeksi päiväksi! Sitä ennen kuitenkin hoidettava muutama velvollisuus pois alta, kuten Liemessä-blogin uuden ulkoasun julkaisu ja siirto Wordpress-alustalle.

Blogi hiljenee myös joulun viettoon tämän perinteisen vuosikatsauksen merkeissä. Vuosi on ollut itselleni todella hyvä ja vaihderikas. Eipä näistäkään kuvioista kaikkea olisi osannut vuosi sitten aavistakkaan!

Näiden sanojen myötä ihanaa joulua kaikille! Meidän perheemme joulun yllä on valitettavasti pieni musta pilvi isoäitini terveyden vuoksi, mutta yritämme silti nauttia joulun tunnelmasta. Muistakaa rakastaa toisianne ja nauttia toistenne seurasta!



1. Mitä sellaista teit kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?
Sellaisia pieniä juttuja, kuin asunut miehen (tai siis avopuolison) kanssa tai hypännyt pois päivätöistä. Kävin myös ensimmäistä kertaa elämässäni pariskuntatreffeillä ja söin vuohenmaidosta tehtyä jugurttia.

2. Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutenavuotena tekemäsi lupaukset?
Täytyi ihan tsekkailla viime vuoden koosteesta, että en asettanut itselleni sen kummempia lupauksia. Heh, kätevää ;)

3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana?
Sain vuoden aikana todella paljon uusia tuttavia, lähinnä freelance-töiden ja Asennemedian kautta. Myös muutama hieman vakinaisempi uusi ystävä on siunaantunut piireihini.

4. Menetitkö ketään läheistäsi?
En toistaiseksi, enkä toivottavasti enää loppuvuoden muutamina päivinä menetäkään.

5. Missä maissa vierailit?
Viime vuoden ainoa lupauksen tapainen oli enemmän matkustelua. Ja se toive on onnekseni toteutunut! Kävin Unkarissa (Budapest), Portugalissa (Lissabon & länsirannikko), Virossa (Tallinna), Espanjassa (Nerja) sekä Tanskassa (Kööpenhamina). Nämä kaikki olivat minulle uusia maita ja kaupunkeja Tallinnaa lukuunottamatta.

6. Mitä sellaista toivoisit itsellesi, mitä et kuluneen vuoden aikana saanut?
En valokuvannut vuoden aikana läheskään niin paljon kuin olisin halunnut. En myöskään onnistunut olemaan itselleni ihan niin lempeä työasioiden osalta, kuin olisin ehkä toivonut.



7. Mikä päivämäärä kuluneelta vuodelta tulee aina muistuttamaan sinua tästä nimenomaisesta kaudesta?
Yksikään päivä ei popsahda mieleeni samantien, mutta yksi parhaista päivistä oli ehdottomasti yksi tammikuun lauantai, jonka vietimme lilluen Budapestin kylpylässä. Katselimme Széchenyin +40-asteisesta altaasta höyryn keskeltä taivaalla tuikkivia tähtiä ja ihmettelimme miten tällaista voi ollakaan. Sen jälkeen menimme syömään aivan ihanaan ravintolaan, jossa meinasi itku päästä ruoan herkullisuuden takia.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana?
Graafiseksi suunnittelijaksi valmistuminen, yksityisyrittäjäksi ryhtyminen ja kombon koulu + päivätyö + freelancer-työ + parisuhde keskellä hengissä selviäminen.

9. Mikä oli suurin pettymyksesi?
Keväällä ja alkusyksystä olin hyvin pettynyt työnhakurintamalla, vaikka suuresta innostani ja mielestäni hyvästä portfoliostani huolimatta en päässyt alan töihin. Mutta tietenkään en päässyt, koska minua säästeltiin Ullalle ja Asenteelle ;)

10. Sairastitko tai loukkaannuitko?
En onneksi loukkaantunut, mutta loppuvuoden kaula-/leukasärky pisti kyllä matalaksi muutamaksi viikoksi. Kiitollisena mietin, että onneksi ei tarvitse elää esimerkiksi kroonisen kivun kanssa päivittäin, viikoittain, kuukausittain.

11. Mikä oli paras ostoksesi?
Koulutukseni sekä jokaikinen lentolippu.

12. Kenen käytös pöyristytti sinua eniten?
En edelleenkään pöyristele :D No onhan noita muutamia ihmeellisiä tapauksia, mutta eivät ne oikeastaan ole minuun kohdistuneet lainkaan.



13. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Kouluun, vuokraan, matkusteluun.

14. Mistä ihan todella, todella innostuit?
Työstäni! Syystäkin, kun innostukseni johti ihan päivätyöni jättämiseenkin.

15. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?
Spotifyn mukaan vuoden toiseksi suosituin biisini on Pikku G:n Käsi kädessä – rohkenen epäillä jonkun hakkeroituneen Spotify-tililleni... Itse sanoisin kuitenkin esimerkiksi Ellinooran Leijonakuningas tai Viola Martinssonin Made of.

16. Viime kauteen verrattuna, oletko
I onnellisempi vai onnettomampi: onnellisempi, vaikka silloinkin olin tosi onnellinen
II laihempi vai lihavampi: same same
III rikkaampi vai köyhempi: rikkaampi

17. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Lukeneeni.

18. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Tuijottaneeni puhelimen näyttöä kun olisi pitänyt olla jo nukkumassa.

19. Miten vietit joulua? Entä juhannusta?
Tänään lähdemme joulun viettoon ensin poikaystäväni perheen luo Naantaliin, ja joulupäivänä puolestaan suuntaamme minun perheeni luo Lahteen. Tämä on muuten elämäni ensimmäinen jouluaatto, jota en vietä äiskän ja isin kanssa! Juhannuksena olimme ystäväporukalla parhaan ystäväni perheen mökillä Mäntyharjun lähellä – se on paras paikka viettää juhannusta ♥

20. Rakastuitko kauden aikana?
No yhä enemmän tuohon nurkissa pyörivään mieheen kyllä.

21. Mikä oli lempitelkkariohjelmasi?
Hmm! Tänä vuonna katsoin paljon hyviä, muun muassa Game of Thrones (no se on kyllä ykkönen vuodesta toiseen), Vikings, The Affair, Divorce...



22. Vihaatko mitään tai ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
Nääh, en jaksa tällaista.

23. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Luin ihan liian vähän. Mutta vuoden parhaat olivat ehkä Girl on the Train ja Tikli.

24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
No Spotifyn mukaan se Pikku G...

25. Mitä halusit ja sait?
Uuden työn. Meni kyllä vähän eri tavalla kuin olin ajatellut...

26. Mitä halusit, mutta et saanut?
Uuden asunnon. Tosin tämän eteen ei edes tehty mitään konkreettisia toimia.

27. Mikä oli vuoden paras elokuva?
The Revenant ja Bridget Jones's Baby.

28. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja paljonko täytit?
Täytin 27 ja juhlin synttäreitä rauhallisesti poikaystäväni kanssa. En muista mitä kivaa puuhastelin päivällä, mutta illalla kävimme Gaijinissa syömässä.



29. Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi selvästi paremman ja onnellisemman?
No ei varmasti mikään, vuosi meni just eikä melkein nappiin.

30. Kuinka määrittelisit tyylisi kuluneen vuoden aikana?
Sama kuin viime vuonna, eli yksinkertainen, naisellinen, vähän edgy. Tänä vuonna tosin innostuin kokeilemaan vähän leveälahkeisempia kangashousuja (parhaat, tuntuu ihan pyjamanhousuilta) sekä aavistuksen kimaltelevia pliseerattuja mustia culotteseja. Veikkaan näitä myös ensi vuoden yksiksi käytetyimmistä vaatteista.

31. Mikä piti sinut järjissäsi?
Vuodesta toiseen olen vastannut punaviini. Pitäisiköhän huolestua...?

32. Ketä julkkista himoitsit eniten?
Olen niin epä-fangirl nykyään :D

33. Mikä poliittinen tilanne tai tapahtuma liikutti sinua eniten?
Ekana tulee mieleen Amerikan presidentinvaalit, mutta onhan näitä...

34. Ketä kaipasit?
Joidenkin ystävieni seuraa enemmän.

35. Kuka oli paras tapaamasi ihminen?
Ulla – siinäpä vasta tyyppi, jolle olen niin kiitollinen monesta!

36. Mikä tai kuka yllätti sinut kuluneena vuonna?
Taisin yllättää itse itseni raivopäisellä suoritumisellani ja uusilla työkuvioillani.

37. Mitä viisi asiaa asetat itsellesi tavoitteiksi ensi vuodelle? Nämä eivät ole uudenvuodenlupauksia vaan henkilökohtaisia tavoitteita.
Nyt aivot ovat jo ihan joululomalla, enkä pysty glögihuurteissani keksimään tähän enää mitään!

Vuoden 2017 printattava kalenteri x 2

Joulu lähestyy kovaa vauhtia, ja on minun aikani antaa joululahja teille, rakkaat lukijani.

Lahja on viimevuotisen tapaan printattava kalenteri, mutta tällä kertaa olen tehnyt teille kaksi erilaista kalenteria! Toinen kalentereista on ulkoasultaan tuttu jo vuoden takaa, mutta sen kaveriksi loin hieman graafisemman ja yksinkertaistetumman numerollisen kalenterin.



Molemmat kalenterit olen itse suunnitellut ja taittanut. Kalentereissa on oma sivunsa jokaiselle kuukaudelle, ja ne ovat molemmat kooltaan 150 x 290 mm – kalenterin voi siis printata näppärästi A4-kokoiselle paperille. Jos haluat tämän kapeamman näköisen kalenterin, voit esimerkiksi leikata paperileikkurilla 3 cm molemmilta reunoilta pois (A4-paperi).

Itse tykkään kiinnittää kalenterin klipsulla ja laittaa seinälle roikkumaan, mutta käyttötyyli on tietenkin vapaa!



Vuoden 2017 kalenterit ovat ladattavissa kotisivujeni freebies-osiosta –
käy sieltä nappaamassa omasi!

Joulutunnelmaa kotiin

En (yllättäen) välitä punaisesta joulusta, mutta vihreästä joulusta välitän.

Tänä vuonna olen tehnyt kotiin joulutunnelmaa ihanilla eukalyptus-kransseilla, joita yhtenä iltana väsäilin. Sinänsä fiksua käyttää noin viisi tuntia tällaiseen – mitään muuta hommaahan ei tietenkään olisi ollut. Ja vaikka rakastan askartelua, kukkakimppuja ja muuta, olen persoonana vähän huono aina tekemään näitä: väsäämisestä ei tunnu tulevan loppua, kun sisäinen perfektionistini haluaa asetella yhtä risua vähän turhankin kauan.

Isompaan pyöreään kranssiin käytin vajaa kolme isoa oksaa eukalyptusta sekä noin yhden ison oksan harsokukkaa. Pyöräytin paksusta rautalankasta kolminkertaisen kehikon, johon aloin kiinnittää ensin isoimmat eukalyptukset pohjaksi. Tämän jälkeen lisäilin pienempiä eukalyptuksen oksia ja viimeisenä harsokukkia pieninä oksina. Rautalangan sijasta solmin oksat kiinni kehikkoon vihreällä ompelulangalla – näin tuloksesta tuli mielestäni jämäkämpi, rautalankojen päät eivät pistelleet käsitellyssä eikä vihreä lanka erotu oksien keskeltä lainkaan.

Pienempään U-malliseen kranssiin käytin jämäpalat, ja siitä tuli mielestäni varsin söpö.

Molempien kranssien tuoksu on huumaava. Vielä kun torille ilmestyvät joulukuuset myyntiin, niin kodin joulusomistus on täydellinen!