Okay, let's do this

Aloitan taas kerran pohdiskelemalla sitä, miten harvoin blogini onkaan päivittynyt viime aikoina. Mutta tiedättehän ne hetket, kun elämässä tapahtuu yhtä ja toista samanaikaisesti niin, että yksinkertaisesti ei ehdi? Minulla on viimeisen kuukauden aikana ollut vähän tuollaista, töissä pitää (positiivisella tavalla) kiirettä ja töidenkin ulkopuolella on ollut sen verran kaikenlaista, että aika ja energiat eivät vain ole riittäneet blogin päivittämiseen.

Mikä on kyllä harmi, koska on minulla ollut tätä vähän ikävä!

Olen lähes surullinen sekä uuden kamerani että tietokoneeni puolesta siitä, miten vähäiselle huomiolle ne ovat jääneet lähiaikoina. Kamera on toiminut lähinnä lehtipainona ja uusi Maccini välineenäni Mad Men -maratonien suorittamiseen.



Sen takia päätinkin tehdä vähän pieniä muutoksia tämän bloggailun suhteen! Elämässäni on kyllä tämän kaiken hässäkänkin keskellä vaikka mitä kivaa, joka olisi kiva jakaa täälläkin - nämä jutut vain harmikseni jäävät usein ajatukseni tasolle, koska en keksi niistä mitään "kunnollista" postausta. (Sen sijaan olen napannut niistä jutuista kuvan Instagramiini.)

Ja mielessäni kunnollinen postaus on tähän mennessä tarkoittanut ainakin neljää erilaista kuvakulmaa sekä jotain fiksunoloista tekstiä aiheeseen liittyen. Olen aina vierastanut jostain syystä lyhyitä yhden kuvan postauksia, vaikka tykkään niitä selailla kyllä muiden blogeissa. Nytpä kuitenkin päätin: voin tänne omaan blogiini lisäillä juuri niitä asioita kuin haluan - kuka muka määrää, että jokaisen blogipostauksen on oltava kuin mikäkin editoriaali? Tästä lähtien siis tavoitteenani on päivitellä useammin, mutta ehkä hieman lyhyemmillä jutuilla.

Ja tietenkin samalla toivon, että teikäläisiä ei tällainen muutos haittaa!

Tämän postauksen kuvissa ei ole juurikaan mitään uutta eikä jännittävää: tässä teen vähän töitä ruokapöytäni ääressä, juon sitruunavettä ja koira istuu ikkunalaudalla vahdissa. Mutta voi että, olipa kiva ottaa pitkästä aikaa ihan merkityksettömiä kuvia!