Vuoden 2019 lupaukseni kestävämpään elämään

Moi, 2019!

Tämä vuosi ei ole alkanut yhtään niin zenisti, kuin haaveissani toivoin. Kahden viikon joululoma oli ihana, mutta vasta pikkuhiljaa tuntuu, että aivoni ovat päässeet mukaan arkeen kaiken loikoilun ja lepoilun jälkeen. Kuitenkin deadlineja pukkaa tasaista tahtia: vuoden 2019 printattavan kalenterin julkaisu myöhästyi kaksi viikkoa, kaksi isoa blogilaunchia on tulossa näillä näppäimillä, serkkuni hääkutsut odottavat leiskaamista ja Asennemedian hommissakin on täysi tohina päällä.

En osannut vuosikatsauksessa asettaa tälle vuodelle suuria konkreettisia tavoitteita – kirjoitin haluavani tänä vuonna elää elämääni yhä vastuullisemmin ja tasapainoisemmin. Nyt kuitenkin ajatukset ovat ehtineet hautua muutamia viikkoja ja olen päässyt nuuskimaan tämän vuoden tunnelmia sekä muodostamaan ajatuksiani tulevasta.

Pohdiskelujen myötä olenkin tehnyt seuraavat lupaukset:

Enemmän käytettyä, vähemmän uutta
Ehkä tärkein tavoitteeni ja lupaukseni on tänä vuonna (ja tulevina vuosina) ostaa enemmän käytettyä, vähemmän uutta. Sen lisäksi, että käytettynä ostettu tavara on usein edullisempi, on jo olemassa oleva tuote aina ekologisempi valinta, kuin uutena ostettu. Tämä koskee niin vaatteita, huonekaluja, keittiötarvikkeita kuin elektroniikkaa. En varmasti pysty aivan kaikkea ostamaan käytettynä (nyt esimerkiksi tarvitsisin sukkahousut...), mutta kaiken minkä voin, ostan second handina. Tämä saa itseni punnitsemaan hankintoja myös yhä ahkerammin: jos en löydä tätä käytettynä, tarvitsenko sitä loppupelissä lainkaan?

Olen ollut aina ahkera Tori.fi selailija ja vintage-kauppojen koluaja, joten lähtökohdat tälle ovat hyvät. Ne tuotteet, joita en voi ostaa syystä tai toisesta käytettynä pyrin ostamaan mahdollismman vastuullisesti. Esimerkiksi mainitut sukkahousut aion ostaa Swedish Stockingsilta, kunhan vain ehdin niitä myyvään Nudge-kauppaan Yrjönkadulle.

Huomion kiinnittäminen tuotteiden elinkaareen
Haluan jatkossa perehtyä yhä enemmän hankkimieni tuotteiden alkuperään ja tuotantoketjuun. Onko tuotteen valmistukseen käytetty fossiilisia polttoaineita? Miten kuituja on käsitelty tuotantovaiheessa? Jos tuote on valmistettu kierrätysmateriaaleista, onko se silti kannattava vaihtoehto, vai onko kierrätysmateriaalin käsittelyyn kulunut suhteessa enemmän (fossiilista?) energiaa kuin uuden tuottamiseen? Miten tuote on toimitettu jälleenmyyjälle? Miten minä haen tuotteen jälleenmyyjältä (autolla, julkisilla, kävellen?)? Mitä tuotteelle tapahtuu, jos luovun siitä?

Olen herännyt tähän elinkaariajatteluun vasta aivan hiljattain, ja ilokseni asiaa käsiteltiin myös Eettisen kaupan puolesta ry:n Lempivaatekampanjan lanseeraustilaisuudessa. Kuluttajan on useimmiten todella haastavaa saada tietoa esimerkiksi tuotteiden valmistusprosessista, sillä joko yritykset eivät halua avata aihetta siinä olevien epäkohtien vuoksi tai yritykset eivät itsekään tiedä tuotteen alkuperää, kuten tällä viikolla käy hyvin ilmi myös Helsingin Sanomien jutusta. Elinkaaren arviointiin on toivottavasti tulossa pian helpotusta kuluttajalle, sillä Euroopan komissio viimeistelee parhaillaan ohjeita siitä, miten valmistajien ja jakelijoiden olisi muotoiltava omaehtoiset ympäristöväittämänsä ja miten näitä väittämiä olisi arvioitava (lähde: EUR-Lex). Omaehtoisia ympäristöväittämiä ovat esimerkiksi H&M:n Conscius Exclusive -mallistot ja Lindexin Sustainable choice -mallisto.

Vedenkulutuksen vähentäminen
Meillä on kotona tehty jo lähes kaikki päästösäästöt, joita kerrostalossa on mahdollista tehdä. Yhdessä asiassa on vielä kehittämisen varaa: vedenkulutuksessa. Olen aina pessyt vain täysiä pyykkikoneellisia mahdollisimman matalissa lämpötiloissa ja niin kauan kuin meillä on ollut tiskikone, olemme käyttäneet siinä vain ekopesuohjelmaa (olen tarkastanut manuaalista, että tämä pesuohjelma aidosti kuluttaa vähiten vettä ja sähköä valittavissa olevista ohjelmista). Kuitenkin vedenkulutusta voisi vielä pienentää esimerkiksi suihkukäyntien ja käsitiskin osalta reilusti. Suihkuni ovat aina suhteellisen lyhyitä, mutta niissä on vielä paljon säästövaraa (vaikken siirtyisikään ottamaan vain kylmiä suihkuja), käsitiskejäkin voisimme pestä ekologisemmin ja lisäksi asentaa wc-istuimen vesisäiliöön esimerkiksi litran täysi muovipullo suljettuna vähentämään vessanpöntön vetämisessä kuluvaa vesimäärää.




Enemmän vegaanista
Viimeisen vuoden olen syönyt lähes täysin lihattomasti muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Kotona tein liharuokaa viimevuonna ehkä kaksi kertaa poikaystävän pyynnöstä, muutaman kerran söin lihaa kodin ulkopuolella esimerkiksi kyläillessäni muiden luona. Muuten kotona syödään gluteenitonta kasvis- tai kalaruokaa, mutta tänä vuonna tarkoitus olisi vielä enemmän painottaa ruoka-aineiden eettisyyttä ja pienentää hiilijalanjälkeä. Sesonkikasvikset ja meille uudet kasvipohjaiset tuotteet (esim. kaurakerma ja kaurapohjaiset jugurtit) ovat tässä avainasemassa.

Kalaa tulemme syömään kyllä tänäkin vuonna, mutta toistaiseksi olen onnistunut viimeisen puolen vuoden ajan ostamaan vain vastuullisesti pyydettyä kalaa, ja tämä pitää jatkossakin. Kananmunia kulutamme muutamia viikossa per henkilö, mutta se miltä kanalalta munat tulevat, vaikuttaa paljon. Lisäksi juustotuotteita meillä kuluu jonkin verran – tähän haluaisin eniten muutosta, ja olenkin saanut määriä vähennettyä kiitettävästi viimeisen vuoden aikana. Täysvegaania minusta ei varmasti tule ihan heti, mutta pyrin painottamaan vegaanisia tuotteita ostoskorissani.

Harkitumpia matkoja, ekologisia valintoja matkustaessa
Myönnän suoraan: tulen varmasti lentämään tulevan vuoden aikana. Meillä ei tällä hetkellä ole lentolippuja tai matkoja varattuna, mutta reissuun lähteminen lentäen on aika varmasti agendalla tulevana vuotena.

Lentomatkustaminen on erittäin epäympäristöystävällistä, se on todettu. Yritän kuitenkin tehdä kaikki parhaat mahdolliset valinnat silloin, kun lähden lentäen matkaan. Lentämisessä ympäristölle haitallisimmat vaiheet ovat nousu ja lasku, joten suorat lennot ovat parhaat sen lisäksi, että rajoittaa lentomatkoja vaativien reissujen määrää. Tulen luultavasti lentämään Euroopan sisällä, mannertenvälisiä lentoja minulla on ollut todella harvoin, joten lentomatkat pysyvät kohtuullisina.

Kuitenkin myös sillä, miten matkalla käyttäytyy ja millaisia palveluita käyttää, on merkitystä. Tavoitteenani onkin tehdä kaikki mahdolliset hyvät valinnat myös matkalla: syödä mahdollisimman kasvispainotteisesti, tuottaa mahdollisimman vähän jätettä kohteessa ja kierrättää oikeaoppisesti, suosia julkista liikennettä sekä kotimaassa kentälle mennessä että kohteessa liikkuessa, suosia paikallisia yrityksiä ja valita esimerkiksi majapaikka niin, että se olisi mahdollisimman vastuullinen. Aion myös jatkossakin kompensoida lentoni, ja suosia lentoyhtiöitä, jotka tekevät työtä vastuullisuuden eteen (tiesittekö esimerkiksi, että Finnair on yksi Euroopan ja maailman vastuullisimmista lentoyhtiöistä?). Myös junalla matkailu muualle Eurooppaan kiinnostaa, ja haluaisin ehdottomasti matkailla enemmän myös Suomessa ulkomaille lähtemisen sijaan.

Vastuullinen matkustaminen on yksi mielenkiintoinen ja tunteita herättävä aihe, josta voisin kirjoitella lisää myöhemmin omassa postauksessaan.

* * *

Millaisia lupauksia teillä on tulevalle vuodelle? Oman lupauksensa voi tehdä myös Sitoumus2050-sivulla, jossa näkee myös konkreettisesti kuinka paljon yksikin päätös voi vähentää omaa hiilijalanjälkeä. Oma sitoumukseni löytyy täältä.